Tätä kirjoittaessani elämme eduskuntavaaliaikaa. Tulos selviää viikon kuluttua. Kampanjointi on ollut melko vaisua. Kaikilla on samat päämäärät: ilmastonmuutokseen varautuminen, koulutusta ja työtä ihmisille, hyvää hoitoa lapsille ja vanhuksille. Keinot toki vaihtelevat puolueiden välillä.
Minun vastakkainasetteluni koskee vain taideteoksia. Esittelen kaksi vastakkaista teosta: suuri ja pieni, musta ja läpinäkyvä, huomiotaherättävä ja huomaamaton.
Rusokinkadulla vartioi käytetyistä autonrenkaista valmistettu Norsu. Kankaan toimintansa lopettaneen maineikkaan paperitehtaan maille (muistattehan LinenBank A4:n ja pergamenttipaperin) on nousemassa uusi asuinalue. Sen rakennuttajilta edellytettiin panostusta myös alueen taiteeseen prosenttiperiaatteella. Moninaisia tuloksia on nähtävissä jo paljon.
Norsun tekijä on Villu Jaanisoo (s. 1963), virolainen Suomessa asuva kuvanveistäjä. Hän toimii myös kuvanveiston professorina Kuvataideakatemiassa. Alalle hän valmistui Viron taideakatemiasta, jossa hän myös toimi professorina pari vuotta. Jaanisoo on tehnyt vastaavanlaisia isoja kumieläinhahmoja muuallekin. Hänen mielestään tämä oli sopiva materiaali juuri norsuun, joka luonnossakin on kurttuinen. Työstäminen on raskasta ja hänellä onkin työryhmä apunaan. Helsinkiin hän on valmistanut värikkäistä uusiomuovilevyistä kuusimetrisen Kuukkelin Kalasataman asuinalueelle. Sen haluaisin nähdä.
Jaanisoon teos paljastettiin Valon kaupunki
-tapahtuman yhteydessä syyskuussa 2018.
Samaan aikaan ydinkeskustassa oli esillä väliaikainen taideteos, kanistereista koottu valaistu Punainen elefantti. Ranskalaistaiteilijoiden teos ottaa kantaa muovin määrään maailmassa ja ympäristön suojelemiseen.
- Tuo valoviikonloppu on upea, värikäs tapahtuma, johon kannattaa tulla kauempaakin.
Vapaudenkadulla on paikallisliikennekeskuksen pysäkeillä katos, jonka lasiseinämiin on upotettu
K R I S T A L L E I T A. Aurinkoa vasten ne erottuvat kauniisti, kunhan bussia odottava matkustaja hoksaa kääntyä poispäin kadulta seinää kohti. Itse en ollut tätä taideteosta huomannut ennenkuin aloin tietoisesti etsiä sitä luettuani sen nimen Jyväskylän Taidemuseon teosluettelosta. Oikeastaan tämä ei ole pieni teos, sillä kristalleja on laajalla alueella useassa lasissa. Toki yksittäinen palanen on pieni. Tämä hieno työ ikään kuin kohottaa mielialaa pois arkisesta harmaudesta. Toivon, että lasit käydään puhdistamassa mitä pikimmin, jotta näky vielä paranee. Käykäähän katsomassa!
Kristallit-teoksen suunnittelija on Tülay Schakir, vuonna 1968 Helsingissä syntynyt kuvataiteilija ja valosuunnitelija. Hänet on valittu vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2001 ja hän on saanut valtionpalkinnon valosuunnittelusta vuonna 2000. Alaa Schakir on opiskellut Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja Teatterikoulun valo- ja äänilaitoksella sekä Kölnissä. Hän on sunnitellut valoja mm. tanssiteoksiin ja arkkitehtuuriin.
⭐
Kirjoittaessani näitä blogitekstejä minua alkoi vaivata sana kuvanveisto. Perinteisesti patsas on veistetty kivestä tai valettu pronssista. Mutta mitä tämä nykytaiteen kuvanveisto on? Löysin määritelmän:
Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa. Käytössä on myös nimitys plastinen sommittelu kuvaamaan nykyajan kuvanveistoa.
Veistos-sanaa käytetään yleisnimityksenä kaikille kolmiulotteisille taideteoksille. Veistos voi olla myös patsas, jolloin se on vapaana seisova, tai korkokuva eli reliefi. Henkilöä esittävä veistos voi olla korkokuva, rintakuva tai henkilön kokonaan kuvaava patsas. Jos veistoksessa on liikkuvia osia, sitä nimitetään mobileksi.
Että sillä tavalla viisastuimme tällä kertaa! Hyvää päivänjatkoa sinulle, lukijani!
Kuvat ovat omiani.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
Minun vastakkainasetteluni koskee vain taideteoksia. Esittelen kaksi vastakkaista teosta: suuri ja pieni, musta ja läpinäkyvä, huomiotaherättävä ja huomaamaton.
Rusokinkadulla vartioi käytetyistä autonrenkaista valmistettu Norsu. Kankaan toimintansa lopettaneen maineikkaan paperitehtaan maille (muistattehan LinenBank A4:n ja pergamenttipaperin) on nousemassa uusi asuinalue. Sen rakennuttajilta edellytettiin panostusta myös alueen taiteeseen prosenttiperiaatteella. Moninaisia tuloksia on nähtävissä jo paljon.
Norsun tekijä on Villu Jaanisoo (s. 1963), virolainen Suomessa asuva kuvanveistäjä. Hän toimii myös kuvanveiston professorina Kuvataideakatemiassa. Alalle hän valmistui Viron taideakatemiasta, jossa hän myös toimi professorina pari vuotta. Jaanisoo on tehnyt vastaavanlaisia isoja kumieläinhahmoja muuallekin. Hänen mielestään tämä oli sopiva materiaali juuri norsuun, joka luonnossakin on kurttuinen. Työstäminen on raskasta ja hänellä onkin työryhmä apunaan. Helsinkiin hän on valmistanut värikkäistä uusiomuovilevyistä kuusimetrisen Kuukkelin Kalasataman asuinalueelle. Sen haluaisin nähdä.
-tapahtuman yhteydessä syyskuussa 2018.
Samaan aikaan ydinkeskustassa oli esillä väliaikainen taideteos, kanistereista koottu valaistu Punainen elefantti. Ranskalaistaiteilijoiden teos ottaa kantaa muovin määrään maailmassa ja ympäristön suojelemiseen.
- Tuo valoviikonloppu on upea, värikäs tapahtuma, johon kannattaa tulla kauempaakin.
Vapaudenkadulla on paikallisliikennekeskuksen pysäkeillä katos, jonka lasiseinämiin on upotettu
K R I S T A L L E I T A. Aurinkoa vasten ne erottuvat kauniisti, kunhan bussia odottava matkustaja hoksaa kääntyä poispäin kadulta seinää kohti. Itse en ollut tätä taideteosta huomannut ennenkuin aloin tietoisesti etsiä sitä luettuani sen nimen Jyväskylän Taidemuseon teosluettelosta. Oikeastaan tämä ei ole pieni teos, sillä kristalleja on laajalla alueella useassa lasissa. Toki yksittäinen palanen on pieni. Tämä hieno työ ikään kuin kohottaa mielialaa pois arkisesta harmaudesta. Toivon, että lasit käydään puhdistamassa mitä pikimmin, jotta näky vielä paranee. Käykäähän katsomassa!
Kristallit-teoksen suunnittelija on Tülay Schakir, vuonna 1968 Helsingissä syntynyt kuvataiteilija ja valosuunnitelija. Hänet on valittu vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2001 ja hän on saanut valtionpalkinnon valosuunnittelusta vuonna 2000. Alaa Schakir on opiskellut Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa ja Teatterikoulun valo- ja äänilaitoksella sekä Kölnissä. Hän on sunnitellut valoja mm. tanssiteoksiin ja arkkitehtuuriin.
⭐
Kirjoittaessani näitä blogitekstejä minua alkoi vaivata sana kuvanveisto. Perinteisesti patsas on veistetty kivestä tai valettu pronssista. Mutta mitä tämä nykytaiteen kuvanveisto on? Löysin määritelmän:
Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa. Käytössä on myös nimitys plastinen sommittelu kuvaamaan nykyajan kuvanveistoa.
Veistos-sanaa käytetään yleisnimityksenä kaikille kolmiulotteisille taideteoksille. Veistos voi olla myös patsas, jolloin se on vapaana seisova, tai korkokuva eli reliefi. Henkilöä esittävä veistos voi olla korkokuva, rintakuva tai henkilön kokonaan kuvaava patsas. Jos veistoksessa on liikkuvia osia, sitä nimitetään mobileksi.
Että sillä tavalla viisastuimme tällä kertaa! Hyvää päivänjatkoa sinulle, lukijani!
Kuvat ovat omiani.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kuinkahan kauan sitä onkaan linkkiä odotellut kristallit selän takana ?!
VastaaPoistaTeoksen valmistumisvuodeksi on merkitty 2007 - voiko siitä olla niin kauan, kun tuo katettu pysäkkikeskus tuli? Nyt kun tietää katsella kristalleja linkkiä odotellessa, odotusaika ehkä tuntuukin lyhyemmältä! Kiitos, kun kommentoit!
Poista