Kaksi selviytyjää: Minna ja Pauli

Minuun tekee aina suuren vaikutuksen, kun kuulen jonkun selvinneen elämän tuomista vaikeuksista eteenpäin. Nyt mielessäni on kaksi tällaista henkilöä. Heitä yhdistää tämä kuva, joka on otettu Kalevalanpäivän räntäsateessa.

Minna Canthista (1844-97) olemme tänä vuonna saaneet kuulla jo paljon. Hänen syntymästään tulee 19.3.19 kuluneeksi 175 vuotta. Jyväskylässä hänet huomioidaan lukuisin esitelmin, tanssiteatteriesityksellä MC175 ja syntymäpäivänä yliopiston tiedemuseo Soihdussa arvovaltaisesti avattavalla näyttelyllä "Vapaita aatteita - Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä". Avaajaksi saapuu presidentti Tarja Halonen.

Jyväskylään Minna tuli opiskellakseen kansakoulunopettajaksi juuri aloittaneessa Jyväskylän seminaarissa, maan ensimmäisessä suomenkielisessä. Opinnot keskeytyivät, kun hänen luonnontieteen opettajansa Ferdinand Canth sai hänet puolisokseen ja perhe alkoi kasvaa. Jyväskylän vuosina alkoivat jo Minnan kirjalliset harrastukset ja hyväntekeväisyystyö. Hän ehti asua Jyväskylässä 16 vuotta.

Vaikein vaihe Minna Canthin elämässä tuli, kun hänen miehensä kuoli v. 1879 ennen heidän seitsemännen lapsensa syntymää. Valinta palata Kuopioon ja ryhtyä elättämään perhettä liikenaisena merkitsi elämää myös itsenäisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kirjailijana. Minna perheineen selvisi.

👧👧👧👧👦👦👧

Yli 60 vuotta Minnan kuoleman jälkeen Jyväskylässä oli saatu koottua varat hänen patsastaan varten mm. arpajaisilla, näytelmillä ja keräyksillä. Asialla oli Suomalaisen Naisliiton Jyväskylän osasto. Valtakunnallisen suunnittelukilpailun voitti jyväskyläläinen kuvanveistäjä Pauli Koskinen (1921-2003). Hänen kaunis teoksensa "Nuori Uneksija" tai myös "Nuori Minna Canth" paljastettiin vuonna 1962.

Pauli Koskisen elämästä ei myöskään dramatiikkaa puutu. Hän sai sodassa vakavan aivovamman ja kuntoutuminen oli pitkä prosessi. Puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen, kaikki oli opeteltava uudelleen. Professori Niilo Mäki (1902-68), Jyväskylän yliopistossa (aik. Kasvatusopillinen Korkeakoulu) vaikuttanut neuropsykologi ja erityispedagogiikan edelläkävijä, oli suuressa roolissa hänen toipumistaipaleellaan. Pauli Koskinen pääsi opiskelemaan Taideteollisuuskouluun ja Suomen Taideakatemian kouluun 40-luvun jälkipuoliskolla. Päätoimisena kuvanveistäjänä hän toimi vuodesta 1950 elättäen 5-lapsisen perheensä. Hänkin on suuri selviytyjä.

👱👱👱👱👱 Yksi pojista oli Pohjoismaiden mestari uimahypyissä.

Erikoinen käänne Koskisen perheelle koitti vuonna 1963. He saivat asuttavakseen Kouvolaan rakennetun ns. Palapelitalon. Se oli Niilo Tarvajärven TV-ohjelmalla kerätyillä varoilla jollekin sotainvalidiperheelle rakennettu koti. Valinta osui Koskisiin. YLE Areenasta löytyy ohjelmataltiointi talon tupaantuliaisista, jotka televisioitiin. Pauli itse näkyy ohjelmassa, mutta hän ei siinä puhu, se oli hänelle edelleen vaikeaa. Muutenkin hän oli vaatimaton mies, "puhukoot työt puolestaan" oli hänen mielipiteensä. 

Ehkä tämä muutto pois Jyväskylästä selittää, miksi Pauli Koskisen taiteilijuutta ei kovin laajasti enää mainita täällä. Siksi haluankin tuoda esille hänen teoksiaan. Niiden katselua varten voisi tehdä matkailuinfon "Pauli Koskisen reitti", jonka voi kiertää kävellen tai pyöräillen. Näin se menisi:

*Nuori Minna Canth       Kirkkopuisto

*Leikkivät pojat              Puistotori

*Kauppias ja apulainen Rajakadun kampus

*Seinäreliefi                  Gradia, Sepänkatu 3

*Seinäreliefi Kylväjä     Keskusseurakuntatalo, Yliopistonkatu

*E A Hagforsin ja          Lounaispuisto

*Martti Korpilahden

 muistomerkit

Lisäksi Vanhalla hautausmaalla ovat Robert Kiljanderin, Kaarle Oksalan ja O A Fredriksonin hautamuistomerkit. Kauppalaisseuran reliefin paikkaa en vielä selvittänyt.

Kouvolasta luonnollisesti löytyy lisää hänen teoksiaan, mm. juoksijasuuruus Ilmari Salmisen patsas ja Kouvolan Kolmoset, kolmea nuorta poikaa kuvaava veistos, joka pursuaa nuoruutta, ylös- ja eteenpäin suuntautuvaa liikettä ja elämän riemua. "Paikalleen ei saa jäädä, vaan on noustava, tavoiteltava ja etsittävä." Näin taiteilija itse luonnehti teostaan. Samanlaista iloa on Jyväskylän Leikkivissä pojissa.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kommenttien lähettämisessä on ollut ongelmia. Ne eivät ole toistaiseksi tulleet perille. Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.