Taiteilijanaiset ulkona

Otsikon voi käsittää kahdella tai kolmellakin tavalla. Naistenpäivän innoittamana aloin tutkia, millaisia naisten tekemiä patsaita Jyväskylästä löytyy.

Vanhempaa taattua tyyliä ja laatua edustaa Kirkkopuistossa oleva Essi Renvallin teos Kalevalainen nainen vuodelta 1954. Patsaan on tilannut, valmistuttanut ja kaupungille lahjoittanut Jyväskylän Kalevalaiset Naiset -järjestö.



Siinä äiti pitää lasta sylissään ja lapsen käsissä on hauenluinen kannel muistuttamassa kulttuuriperinnön, musiikin ja taiteen sukupolvelta toiselle siirtämisen merkityksestä.

Ester "Essi" Renvall, o.s. Lähde, syntyi v. 1911 Oulussa ja kuoli v. 1979 Helsingissä. Hänet mainitaan yhdeksi merkittävimmistä muotokuvataiteilijoista Suomessa. Hän oli ensimmäinen kuvanveistäjänainen, joka elätti itsensä taiteellaan ja oli näin esimerkkinä seuraaville. Hienoa, että olemme saaneet Jyväskylään yhden hänen teoksensa. 


👍

Toinen naistaiteilija, jonka teosta saamme ihailla kaupungissamme, on kuvataiteilija, kuvanveistäjä, mosaiikkitaiteilija Marja Kolu. Hänen teoksensa löytyy Lutakon puistosta Jyväsjärven rantamaisemista. "Aatamin puraisu" ja "Rastatukkainen soffa" ovat värikäs ja iloinen teospari vuosilta 2007-08. 



Marja Kolu on syntynyt vuonna 1956 Keminmaalla. Hänellä on opintoja Tukholmasta, Kankaanpäästä, Pietarista ja Jyväskylän yliopistosta. Hän toimi kuvataiteen läänintaiteilijana Keski-Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Marja tekee tilateoksia, joihin nykyään tulee mukaan myös musiikki, tanssi, piirtäminen ja maalaaminen paperille ja vuorovaikutteinen kohtaaminen yleisön kanssa. Hän on esiintynyt jopa kuvataiteilijasolistina Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Nykytaiteilijoilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia ja vapauksia toteuttaa itseään verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Silti tie ei ole helppo. Kilpailu ja rahoitus ovat aina läsnä olevia rajoitteita.


👏

Hippoksen monitoimitalon "Monnarin" edessä on värikäs teos Rondo, joka on kuvanveistäjä Anne Alhon työ vuodelta 1997. Jyväskylä Seura on sen taiteilijalta tilannut kaupungille 160-vuotislahjaksi. Rahoittajina olivat jyväskyläläiset liikelaitokset. Anne Alho syntyi v. 1955 Joensuussa ja kuoli v. 2010 Jyväskylässä. Jyväskylän Taidemuseon näyttelyesitteessä sanotaan kauniisti: "Anne Alholle erityisen tärkeää oli taiteessaan etsiä sekä välittää kauneutta ja totuutta. Hän halusi uskoa hyvään, rehellisyyteen ja rakkauteen." Yksi Annen töistä löytyy myös Säynätsalon saunarannasta, sen nimi on Rannasta saareen ja saaresta rantaan.



Rondo on maalattua terästä. Sen sijainti parkkipaikan vieressä ei ehkä ole paras mahdollinen. Mielestäni taideteos kuin taideteos tarvitsee ympärilleen kauniin, hoidetun, riittävän avaran rauhoitetun tilan. Hippoksen alueelle suunnitellaan massiivista uutta rakennuskantaa. Mikähän tämän teoksen tulevaisuus lienee?


💬

Otsikkoni yksi tulkinta vie siihen havaintoon, että kuvanveistoalalla miehet hallitsevat, naiset ovat ulkona. Onneksi sentään muutamia naisia jo löytyy, jotka ovat päässeet esille. Ja tulevaisuudessa varmaan vielä enemmän, kun uusia materiaaleja ja tekniikoita kehitetään. Kankaan asuinalueella on jo esimerkkejä rakennuksiin kiinteästi sijoitetuista taideinnovaatioista, joissa naistenkin kädenjälki näkyy. Niistä joskus myöhemmin lisää.

Mainittakoon lopuksi vielä muutama naistaiteilija, joilta löytyy ulkoilmataideteoksia Jyväskylässä:

Virpi Lehto: Tähystäjät, Rantaraitilla Mattilanniemessä
Elisa Lientola: Alku, Äijälänrannan Rantaraitilla
Anne Meskonen-Barman: Hyppy, Ruusupuistossa
Aino Kaarina Pajari: Kiveen kirjoitetut, Rantaraitilla Ainolan ja Ylistönrinteen välillä

Kommentit