Ystävyyttä yli rajojen

Ystävyyskaupunkitoiminta-sanasta tulee niin 1970- ja 1980-luvut mieleen. Silloin harrastettiin politiikkaa ja sen yksi ilmentymä oli, että etsittiin pohjoismaista ja valikoiden myös muista maista jokin sopivankokoinen ystävyyskunta tai  
-kaupunki. Sitten seurasi vastavuoroisia vierailuja, joihin osallistuivat etupäässä poliitikot, mutta myös kulttuurin edustajat. En tiedä onko tuosta toiminnasta muuta jäljellä kuin esimerkiksi Jyväskylän kartassa olevat muutamat nimet. Tiedotusvälineissä en ainakaan  ole nähnyt asiasta mainintoja pitkiin aikoihin.



Jaroslavlin aukiolle on pystytetty yksi suosikkiveistoksistani. Se on Heikki Häiväojan Elinehto-ajatus-liiketoiminta, yrittäjien aloitteesta hankittu pronssinen 3,3 -metrinen työ. Nimivalinta on suoraan sanoen huono, mutta teos on hieno. Patsas oli aluksi vuodesta 1979 Are Oy:n toimitalon edessä Aren aukiolla, jossa sen näin päivittäin töihin mennessäni. Vuonna 1995 se on saanut ilmavamman, vaikkakin syrjäisemmän paikan Viitaniemestä venäläisen ystävyyskaupunkimme mukaan nimetyllä aukiolla vastapäätä Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa (kuvan oikeassa laidassa). Aiheena on kaksi ihmishahmoa, asento kuin olisivat uimassa, vaikka ensiksi tulee lentäminen mieleen. Vesiallas täydentää asetelman.

Heikki Häiväoja on syntynyt vuonna 1929 Jämsässä. Useissa hänen veistoksissaan on kaksi erillistä osaa, ikään kuin niiden välissä olisi repeämä tai jokin jännite. Jyväskylässä häneltä on muitakin teoksia: Auringonpalvojat sataman puistossa ja Veljeä ei jätetty Cygnaeuksen koulun pihan kulmalla.  Jämsään hän on suunnitellut Rauhan ja sovinnon muistomerkin. Hän on tunnettu erityisesti mitalien ja rahojen suunnittelijana. Hän on opiskellut ja sittemmin myös opettanut Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Taideakatemian koulussa.



Ystävyyden viila kuvaa ystävyyttä Jyväskylän ja ruotsalaisen Eskilstunan kaupungin välillä. Tämä Onni Kososen suunnittelema valkobetonista valmistettu 6-metrinen veistos somistaa Yrjönkadun alkupäässä olevaa  Eskilstunan aukiota. Taideteoksen rahoitus tuli Jyväskylän kaupungilta, Taide ja tiede säätiöltä ja lipaskeräyksellä. Tämän teoksen Kosonen suunnitteli jo 1970-luvulla ja se edustaa ns. kineettistä tyylisuuntaa, missä viivan ja muodon avulla luodaan liikkeen vaikutelma.

Onni Kosonen eli 1920-1999. Hän syntyi Savonlinnassa, muutti lapsena perheensä mukana Käkisalmelle, oli sodassa ja sen päätyttyä  muutti Jyväskylään. Sota esti hänen haaveensa taideopinnoista, kuvataiteilijana hän on itseoppinut. Päiväntyön hän teki mainosalalla, ja kävi taideopissa mm. Korpilahden kesäkursseilla. Hänellä oli näyttelyitä myös pohjoismaisissa ystävyyskaupungeissa.





Kosonen kuului ns. Dimensio-ryhmään ja kokeili monia tyylisuuntia ja ilmaisutapoja. Hän osallistui menestyksellisesti useisiin taidekilpailuihin. Hänen tekemiään seinämaalauksia on useissa julkisissa rakennuksissa. Yksi niistä oli Keljon kirkon alttaritaulu, jonka kohtaloa en tiedä. Kirkko on myyty ja todennäköisesti puretaan.

Eskilstunan ja Jaroslavlin lisäksi Jyväskylän ystävyyskaupunkien mukaan on nimetty Stavangerin puisto Viitaniemen rannan liepeillä (Norja), Esbjergin aukio Kortepohjassa (Tanska) ja Debrecenintie Lohikoskella (Unkari), niistä kerron lisää toisessa yhteydessä. Pozdam (Saksa), Poznan (Puola), Niiza (Japani) ja Kunming (Kiina) sekä Tarton mlk (Viro) odottavat vielä nimelleen omistettuja katuja tai puistoja. (Tiedot internetistä.)

Kuvat ovat omiani. 

Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin. 


Kommentit