Eilen vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Viimeisestäkin sodastamme on jo yli 70 vuotta, mutta muistot elävät vahvasti vielä suomalaisten sielussa. Kirjallisuus aiheesta ja muistomerkit sankarihautausmailla muistuttavat nuoriakin sukupolvia noista ajoista. Lapsena oli vaikea ymmärtää, että puhe kaatuneista tarkoittikin kuolleita. Ihmisten oli ilmeisesti helpompi sanoa kaatui kuin kuoli. Oliko sana yleensä läheisille vai suojeltiinko erityisesti lapsia?
Jyväskylän sankarihautausmaalla on sodissamme kaatuneille omistettu Gunnar Finnen veistos Uhriliekki. Veistos on paljastettu vuonna 1922. Varat siihen ja taustalla olevaan muuriin, johon kansalaissodassa kaatuneiden nimilaatat on kiinnitetty, saatiin yleisellä rahankeräyksellä.
Sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 kansalaissodan valkoisen puolen kaatuneille (42 henkilöä). Uudelleen tämä hautausmaa-alue otettiin käyttöön 21 vuotta myöhemmin. Talvi-, jatko- ja Lapin sodan vainajat (413 henkilöä) on haudattu patsaan ympärillä olevalle alueelle ja heidän henkilötietonsa ovat kuvanveistäjä Pauli Koskisen suunnittelemissa tyynykivissä. Ne tulivat 1950-luvulla alkuperäisten valkoisten puuristien tilalle, kun aluetta uusittiin.
Eri paikassa hautausmaalla on muistomerkki punaisen puolen kaatuneille. Siitä toisella kertaa lisää.
Kuvanveistäjä Gunnar Finne syntyi vuonna 1886 Hollolassa ja kuoli 1952 Helsingissä. Hän opiskeli Helsingissä ja hänen alojaan olivat kuvanveisto, arkkitehtuuri ja taideteollisuus. Hän toimi opettajana Taideteollisuuskoulussa ja Teknillisessä Korkeakoulussa.
Gunnar Finnellä oli ateljee ja siellä apulaisia ja oppipoikia. Hän suunnitteli useita teoksia arkkitehtien kanssa yhteistyössä rakennusten yhteyteen harmoniseksi osaksi. Yksi esimerkki olkoon tämä Leijonareliefi Jyväskylän Kauppakatu 23:n (säästöpankki) oven pielessä - niitä on kaksi, molemmin puolin sisäänkäyntiä. - Enpä ollut niihinkään kiinnittänyt erityistä huomiota ennen kuin aloin tehdä näitä patsastutkimuksiani, niin hyvin ne sulautuvat ympäristöönsä. Jotenkin niitä katsellessa tulee juhlavan vanhanaikainen olo ja kunnioitus tekijää kohtaan.
Kolmas Gunnar Finnen työ Jyväskylässä on Cygnaeus-puistossa sijaitseva Vanhan kirkon muistomerkki, joka nimensä mukaan on sillä paikalla, jossa kaupungin vanha kirkko sijaitsi. Se on yhteistyö arkkitehti Pauli Blomstedtin kanssa.
Patsas paljastettiin maakuntajuhlien yhteydessä vuonna 1938 presidentti ja rouva Kyösti Kallion läsnäollessa.
Vanha kirkko oli Jaakko Jaakonpoika Leppäsen suunnittelema, vuonna 1775 valmistunut puukirkko. Huonokuntoisena se purettiin vuonna 1888. Uusi kirkko oli silloin jo rakennettu nykyiseen kirkkopuistoon (valmistui vuonna 1880).
Cygnaeuspuiston alue oli aikoinaan hautausmaata ja sen vuoksi se on nyt suojeltu muinaismuistolailla.
Patsaan rahoittajat olivat Jyväskylän Säästöpankki, Jyväskylän kaupunki sekä kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta.
Gunnar Finne suunnitteli myös huonekaluja, tekstiiliteoksia ja lasiesineitä. Tunnetuin hänen patsaistaan lienee Helsingissä Zachris Topeliuksen muistomerkki Taru ja totuus Esplanadin puistossa. ("Kilpaileva teos", Ville Vallgrenin Topelius ja lapset paljastettiin puoli vuotta aikaisemmin Koulupuistikossa.) Eduskuntataloon Finne suunnitteli veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit. Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 1951.
En ole aiemmin laittanut tänne kuvanveistäjistä itsestään kuvia, mutta nyt teen poikkeuksen. Tässä kuvassa Gunnarilla on niin hersyvä hymy, että sitä katsoessa tulee hyvä mieli katselijallekin, vai mitä mieltä sinä olet?
Patsaskuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
wikipedia.org
kansallisbiografia.fi
Jyväskylän vanha hautausmaa -kirjanen (1989)
Jyväskylän julkiset taideteokset
kauppakadunlaudatur.fi
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
 |
| Uhriliekki, Gunnar Finne, 1922 |
Jyväskylän sankarihautausmaalla on sodissamme kaatuneille omistettu Gunnar Finnen veistos Uhriliekki. Veistos on paljastettu vuonna 1922. Varat siihen ja taustalla olevaan muuriin, johon kansalaissodassa kaatuneiden nimilaatat on kiinnitetty, saatiin yleisellä rahankeräyksellä.
Eri paikassa hautausmaalla on muistomerkki punaisen puolen kaatuneille. Siitä toisella kertaa lisää.
 |
| Leijonareliefi, Gunnar Finne, 1952 |
Kuvanveistäjä Gunnar Finne syntyi vuonna 1886 Hollolassa ja kuoli 1952 Helsingissä. Hän opiskeli Helsingissä ja hänen alojaan olivat kuvanveisto, arkkitehtuuri ja taideteollisuus. Hän toimi opettajana Taideteollisuuskoulussa ja Teknillisessä Korkeakoulussa.
Gunnar Finnellä oli ateljee ja siellä apulaisia ja oppipoikia. Hän suunnitteli useita teoksia arkkitehtien kanssa yhteistyössä rakennusten yhteyteen harmoniseksi osaksi. Yksi esimerkki olkoon tämä Leijonareliefi Jyväskylän Kauppakatu 23:n (säästöpankki) oven pielessä - niitä on kaksi, molemmin puolin sisäänkäyntiä. - Enpä ollut niihinkään kiinnittänyt erityistä huomiota ennen kuin aloin tehdä näitä patsastutkimuksiani, niin hyvin ne sulautuvat ympäristöönsä. Jotenkin niitä katsellessa tulee juhlavan vanhanaikainen olo ja kunnioitus tekijää kohtaan.
 |
| Vanhan kirkon muistomerkki, Pauli Blomstedt ja Gunnar Finne, 1938 |
Kolmas Gunnar Finnen työ Jyväskylässä on Cygnaeus-puistossa sijaitseva Vanhan kirkon muistomerkki, joka nimensä mukaan on sillä paikalla, jossa kaupungin vanha kirkko sijaitsi. Se on yhteistyö arkkitehti Pauli Blomstedtin kanssa.
Patsas paljastettiin maakuntajuhlien yhteydessä vuonna 1938 presidentti ja rouva Kyösti Kallion läsnäollessa.
Vanha kirkko oli Jaakko Jaakonpoika Leppäsen suunnittelema, vuonna 1775 valmistunut puukirkko. Huonokuntoisena se purettiin vuonna 1888. Uusi kirkko oli silloin jo rakennettu nykyiseen kirkkopuistoon (valmistui vuonna 1880).
Cygnaeuspuiston alue oli aikoinaan hautausmaata ja sen vuoksi se on nyt suojeltu muinaismuistolailla.
Patsaan rahoittajat olivat Jyväskylän Säästöpankki, Jyväskylän kaupunki sekä kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta.
Gunnar Finne suunnitteli myös huonekaluja, tekstiiliteoksia ja lasiesineitä. Tunnetuin hänen patsaistaan lienee Helsingissä Zachris Topeliuksen muistomerkki Taru ja totuus Esplanadin puistossa. ("Kilpaileva teos", Ville Vallgrenin Topelius ja lapset paljastettiin puoli vuotta aikaisemmin Koulupuistikossa.) Eduskuntataloon Finne suunnitteli veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit. Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 1951.
 |
| Gunnar Finne v. 1939 (public domain kuva commons.m.wikimedia.org) Lähde: http://itsenaisyys100.fi/ |
En ole aiemmin laittanut tänne kuvanveistäjistä itsestään kuvia, mutta nyt teen poikkeuksen. Tässä kuvassa Gunnarilla on niin hersyvä hymy, että sitä katsoessa tulee hyvä mieli katselijallekin, vai mitä mieltä sinä olet?
Patsaskuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
wikipedia.org
kansallisbiografia.fi
Jyväskylän vanha hautausmaa -kirjanen (1989)
Jyväskylän julkiset taideteokset
kauppakadunlaudatur.fi
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti