Jyväskylä on kuorojen kaupunki*. Maailman ensimmäisen suomenkielisen seminaarin ja sen oivallisten lehtoreiden ja sieltä valmistuneiden kansankoulunopettajien ansiosta laulu on saanut vankan sijan suomalaisuudessa.
"Suomenkielisen kuorolaulun isän" Erik August Hagforsin patsas on Lounaispuistossa. Veistos on Pauli Koskisen käsialaa vuodelta 1963.
Reliefin yläpuolella olevat lentoon lähtevät kurjet voisivat kuvata vaikkapa kuoroa johtavan käsiä, joiden liikkeet saavat sävelen siivet muuttumaan korvin kuultavaksi sointuvaksi kuoromusiikiksi.
Hagfors oli koulutukseltaan lääkäri. Hän toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina ja perusti seminaariin mies-, nais- ja sekakuorot vuonna 1864.
Lounaispuisto on oikeastaan "laulupuisto". Siellä oli jo vuonna 1881 yksipäiväiset laulajaiset, joiden alullepanija oli aktiivinen suomalaisuusmies Aksel Granfelt. Osanottajat olivat seminaarin kuoroja. Granfelt oli edellisvuonna tutustunut Viron laulujuhliin ja halusi tuoda idean myös Suomeen. Seuraavilla juhlilla saatiin lisää osallistujia. Lounaispuistoon rakennettiin laululava, aluksi kattamaton, myöhemmin katettuna. Kaunis oli Yrjö Blomstedtin suunnittelema 1899 valmistunut lava. Se on korvattu nykyisellä Olavi Kivimaan lavalla vuonna 1954.
Kansanvalistusseura (KVS) perustettiin Jyväskylässä vuonna 1874 kansakoulunopettajien kokouksessa. Sen tarkoituksena oli tiedon ja sivistyshalun levittäminen kansantajuisen kirjallisuuden ja muun toiminnan avulla. KVS otti järjestääkseen myös laulu- ja soittojuhlat. Jyväskylässä ne pidettiin usean kerran peräkkäin vuodesta1884 alkaen. Sittemmin niitä järjestettiin ympäri maata aina vuoteen 1931 asti. Itsenäistymisen jälkeen eri musiikkijärjestöt alkoivat pitää omia juhliaan. Vuodesta 1934 laulu- ja soittojuhlien järjestäjänä on ollut Sulasol (Suomen laulajien ja soittajien liitto). Laulujuhlat pidetään nykyään viiden vuoden välein.
Ja nyt ilouutinen: seuraavat laulujuhlat ovat JYVÄSKYLÄSSÄ kesäkuussa 2022. Sinne!!!
Virossa laulujuhlat ovat taas tänä vuonna ja todella juhlavat: Viron ensimmäisistä laulujuhlista (1869) tulee kuluneeksi 150 vuotta. Ne ovat saaneet sijan Unescon maailmanperintöluettelossa.
P J Hannikaisen muistomerkki on Lounaispuistossa. Sen tekijät ovat Nina ja Alpo Sailo.
Alpo Sailo oli tehnyt rintakuvan elävästä mallista aiemmin ja Nina Sailo teki siitä 1,5-kertaisen suurennoksen tähän muistomerkkiin.
Alpo Sailo syntyi 1877 Hämeenlinnassa, kuoli 1955 Helsingissä. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (nyk. Ateneum). Samalla kurssilla oli mm. Carl Bengts, jyväskyläläisille tuttu taiteilija. Alpo Sailon tunnettu veistos on runonlaulaja Larin Parasken patsas Helsingissä.
Nina Sailo, Alpon puoliso, syntyi Viipurissa 1906, kuoli 1998 Kirkkonummella. Hän opiskeli taidetta Viipurin piirustuskoulussa ja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä sekä Lontoossa. Yhdessä he tekivät matkoja mm. Karjalaan ja osa patsaista on heidän yhteisiään. Tunnettu Nina Sailon teos on Lotta Svärd -patsas Tuusulassa, siitä on toisinnot Lappeenrannassa ja Turussa.
Pekka Juhani Hannikainen syntyi Nurmeksessa, mutta kävi koulunsa Jyväskylässä. Helsingin yliopistossa hän opiskeli kemiaa. Valmistuttuaan hän tuli Jyväskylän seminaarin musiikin lehtoriksi (1887 - 1917). Hän oli säveltäjä, runoilija, kääntäjä ja kuorojen perustaja: ensin Ylioppilaskunnan Laulajat Helsinkiin, sitten vuonna 1899 eli 120 vuotta sitten mieskuoro Sirkat Jyväskylään. - Ensi syksynä on tulossa juhlakonsertti!
P J Hannikaisen sävellyksistä on mainittava ainakin Keski-Suomen laulu, Maan korvessa, Joulupukki, Oravan pesä, Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö. Tuttuja kansakouluvuosilta kaikille, vaikka ei olisi koulun kuoroon päässytkään.
P J Hannikaisen vaimo Alli Hannikainen, musiikinopettaja hänkin, perusti Jyväskylään naiskuoro Vaput, joka viettää 110-vuotisjuhlaansa ensi vuonna (2020). Juhlakonsertti on suunnitteilla!
Kolmas merkkimies Lounaispuistossa on Keski-Suomen oma runoniekka ja säveltäjä Martti Korpilahti (alkuaan Forsgren). Hän syntyi 1886 ja kuoli 1938 Korpilahdella.
Martti Korpilahti oli kansakoulunopettaja, koulunjohtaja, kuoronjohtaja ja laulujen sanoittaja. Hän toimi myös mieskuoro Sirkkojen johtajana. Hänen suomennoksistaan tunnetuimmat ovat Sylvian joululaulu ja Heinillä härkien kaukalon. Hänen sanoittamansa on Keski-Suomen kotiseutulaulu "Männikkömetsät ja rantojen raidat".
Kuvanveistäjä Pauli Koskisesta on tarkempaa tietoa kirjoituksessani "Kaksi selviytyjää: Minna ja Pauli" 14.3.19, joten en lisää samoja asioita tähän.
Lounaispuiston lavan suosituimpia kesätapahtumia ovat viime vuosina olleet mm. Kansallisoopperan kesäkiertueen näytökset ja Ilmavoimien soittokunnan MilJazz-konsertit. Yleisöä on niin paljon, etteivät kaikki mahdu istumaan. Tämän toukokuun "must" on Yläkaupungin Yön ja Kirkkopäivien yhteinen tapahtuma, jossa lauletaan yhdessä ja kuunnellaan keskisuomalaisia kuoroja. Tilaisuus on lauantaina, 18.5.19 klo 15.30 - 17 Lounaispuistossa ja on maksuton.
* Jyväskyläläisiä kuoroja ovat mm. Sirkat, Vaput, Musica, Vox Aurea, Semmarit, Lux Auribus, Cantinovum, Ruamjai, Tulus, Studiokuoro, monet seniorikuorot, lapsikuorot ja seurakunnassa toimivat kuorot (kanttoreille tunnustusta), joihin kuuluu myös kaikille avoin Parasta on laulaa -kuoro.
Todistettavasti kuorolaulu edistää terveyttä ja tarjoaa mukavaa sosiaalista yhdessäoloa. Tasokkaille kuoroille esiintymismatkat ja kilpailuihin osallistumiset tuovat lisää pontta harjoitteluun. Me muut saamme sitten nauttia esityksistä. - Kunpa kaupungin päättäjät rohkenisivat tehdä päätöksen kunnollisen, hyvän akustiikan omaavan musiikkisalin rakentamisesta! Jyväskylän historia suomalaisen kuorolaulun kehtona ansaitsee sen samoin kuin edellä mainitut palkitut kuorot ja Jyväskylän Sinfonia ynnä muut soittajat.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
sulasol.fi
finnica.fi
wikipedia.org
vaput.com
kirkkopaivat.fi
Jussi Jäppinen: Jyväskylä Albumi
visitestonia.com
 |
| E A Hagfors (1827 - 1913), Pauli Koskinen, 1963 Paljastettu seminaarin 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä |
"Suomenkielisen kuorolaulun isän" Erik August Hagforsin patsas on Lounaispuistossa. Veistos on Pauli Koskisen käsialaa vuodelta 1963.
Reliefin yläpuolella olevat lentoon lähtevät kurjet voisivat kuvata vaikkapa kuoroa johtavan käsiä, joiden liikkeet saavat sävelen siivet muuttumaan korvin kuultavaksi sointuvaksi kuoromusiikiksi.
Hagfors oli koulutukseltaan lääkäri. Hän toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina ja perusti seminaariin mies-, nais- ja sekakuorot vuonna 1864.
Lounaispuisto on oikeastaan "laulupuisto". Siellä oli jo vuonna 1881 yksipäiväiset laulajaiset, joiden alullepanija oli aktiivinen suomalaisuusmies Aksel Granfelt. Osanottajat olivat seminaarin kuoroja. Granfelt oli edellisvuonna tutustunut Viron laulujuhliin ja halusi tuoda idean myös Suomeen. Seuraavilla juhlilla saatiin lisää osallistujia. Lounaispuistoon rakennettiin laululava, aluksi kattamaton, myöhemmin katettuna. Kaunis oli Yrjö Blomstedtin suunnittelema 1899 valmistunut lava. Se on korvattu nykyisellä Olavi Kivimaan lavalla vuonna 1954.
Kansanvalistusseura (KVS) perustettiin Jyväskylässä vuonna 1874 kansakoulunopettajien kokouksessa. Sen tarkoituksena oli tiedon ja sivistyshalun levittäminen kansantajuisen kirjallisuuden ja muun toiminnan avulla. KVS otti järjestääkseen myös laulu- ja soittojuhlat. Jyväskylässä ne pidettiin usean kerran peräkkäin vuodesta1884 alkaen. Sittemmin niitä järjestettiin ympäri maata aina vuoteen 1931 asti. Itsenäistymisen jälkeen eri musiikkijärjestöt alkoivat pitää omia juhliaan. Vuodesta 1934 laulu- ja soittojuhlien järjestäjänä on ollut Sulasol (Suomen laulajien ja soittajien liitto). Laulujuhlat pidetään nykyään viiden vuoden välein.
Ja nyt ilouutinen: seuraavat laulujuhlat ovat JYVÄSKYLÄSSÄ kesäkuussa 2022. Sinne!!!
Virossa laulujuhlat ovat taas tänä vuonna ja todella juhlavat: Viron ensimmäisistä laulujuhlista (1869) tulee kuluneeksi 150 vuotta. Ne ovat saaneet sijan Unescon maailmanperintöluettelossa.
 |
| P J Hannikainen (1854 - 1924), Nina ja Alpo Sailo, 1958 |
P J Hannikaisen muistomerkki on Lounaispuistossa. Sen tekijät ovat Nina ja Alpo Sailo.
Alpo Sailo oli tehnyt rintakuvan elävästä mallista aiemmin ja Nina Sailo teki siitä 1,5-kertaisen suurennoksen tähän muistomerkkiin.
Alpo Sailo syntyi 1877 Hämeenlinnassa, kuoli 1955 Helsingissä. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (nyk. Ateneum). Samalla kurssilla oli mm. Carl Bengts, jyväskyläläisille tuttu taiteilija. Alpo Sailon tunnettu veistos on runonlaulaja Larin Parasken patsas Helsingissä.
Nina Sailo, Alpon puoliso, syntyi Viipurissa 1906, kuoli 1998 Kirkkonummella. Hän opiskeli taidetta Viipurin piirustuskoulussa ja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä sekä Lontoossa. Yhdessä he tekivät matkoja mm. Karjalaan ja osa patsaista on heidän yhteisiään. Tunnettu Nina Sailon teos on Lotta Svärd -patsas Tuusulassa, siitä on toisinnot Lappeenrannassa ja Turussa.
Pekka Juhani Hannikainen syntyi Nurmeksessa, mutta kävi koulunsa Jyväskylässä. Helsingin yliopistossa hän opiskeli kemiaa. Valmistuttuaan hän tuli Jyväskylän seminaarin musiikin lehtoriksi (1887 - 1917). Hän oli säveltäjä, runoilija, kääntäjä ja kuorojen perustaja: ensin Ylioppilaskunnan Laulajat Helsinkiin, sitten vuonna 1899 eli 120 vuotta sitten mieskuoro Sirkat Jyväskylään. - Ensi syksynä on tulossa juhlakonsertti!
P J Hannikaisen sävellyksistä on mainittava ainakin Keski-Suomen laulu, Maan korvessa, Joulupukki, Oravan pesä, Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö. Tuttuja kansakouluvuosilta kaikille, vaikka ei olisi koulun kuoroon päässytkään.
P J Hannikaisen vaimo Alli Hannikainen, musiikinopettaja hänkin, perusti Jyväskylään naiskuoro Vaput, joka viettää 110-vuotisjuhlaansa ensi vuonna (2020). Juhlakonsertti on suunnitteilla!
 |
| Martti Korpilahti, Pauli Koskinen, 1974 "Kotiseutu on isänmaan sydän ja sen pohjalta lähtee se tie, jota myöten ihmisyys astuu, liki toistansa kansoja vie." |
Kolmas merkkimies Lounaispuistossa on Keski-Suomen oma runoniekka ja säveltäjä Martti Korpilahti (alkuaan Forsgren). Hän syntyi 1886 ja kuoli 1938 Korpilahdella.
Martti Korpilahti oli kansakoulunopettaja, koulunjohtaja, kuoronjohtaja ja laulujen sanoittaja. Hän toimi myös mieskuoro Sirkkojen johtajana. Hänen suomennoksistaan tunnetuimmat ovat Sylvian joululaulu ja Heinillä härkien kaukalon. Hänen sanoittamansa on Keski-Suomen kotiseutulaulu "Männikkömetsät ja rantojen raidat".
Kuvanveistäjä Pauli Koskisesta on tarkempaa tietoa kirjoituksessani "Kaksi selviytyjää: Minna ja Pauli" 14.3.19, joten en lisää samoja asioita tähän.
Lounaispuiston lavan suosituimpia kesätapahtumia ovat viime vuosina olleet mm. Kansallisoopperan kesäkiertueen näytökset ja Ilmavoimien soittokunnan MilJazz-konsertit. Yleisöä on niin paljon, etteivät kaikki mahdu istumaan. Tämän toukokuun "must" on Yläkaupungin Yön ja Kirkkopäivien yhteinen tapahtuma, jossa lauletaan yhdessä ja kuunnellaan keskisuomalaisia kuoroja. Tilaisuus on lauantaina, 18.5.19 klo 15.30 - 17 Lounaispuistossa ja on maksuton.
* Jyväskyläläisiä kuoroja ovat mm. Sirkat, Vaput, Musica, Vox Aurea, Semmarit, Lux Auribus, Cantinovum, Ruamjai, Tulus, Studiokuoro, monet seniorikuorot, lapsikuorot ja seurakunnassa toimivat kuorot (kanttoreille tunnustusta), joihin kuuluu myös kaikille avoin Parasta on laulaa -kuoro.
Todistettavasti kuorolaulu edistää terveyttä ja tarjoaa mukavaa sosiaalista yhdessäoloa. Tasokkaille kuoroille esiintymismatkat ja kilpailuihin osallistumiset tuovat lisää pontta harjoitteluun. Me muut saamme sitten nauttia esityksistä. - Kunpa kaupungin päättäjät rohkenisivat tehdä päätöksen kunnollisen, hyvän akustiikan omaavan musiikkisalin rakentamisesta! Jyväskylän historia suomalaisen kuorolaulun kehtona ansaitsee sen samoin kuin edellä mainitut palkitut kuorot ja Jyväskylän Sinfonia ynnä muut soittajat.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
sulasol.fi
finnica.fi
wikipedia.org
vaput.com
kirkkopaivat.fi
Jussi Jäppinen: Jyväskylä Albumi
visitestonia.com
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
Tämä on 20:s blogipostaukseni!
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Tämä on 20:s blogipostaukseni!
Kuului kutsulta Lounaispuistoon! Emmeköhän kaikki etsi itsellemme seuraa ja lähde kuuntelemaan kuorolaulua vinkkinä annettuna päivänä 18.5.
VastaaPoistaHyvin luit! Sinne mennään vaikka yksinkin, siellä ei tarvitse olla yksin. Moikataan vieruskaveria, vaikkei tunnettaisikaan! Rohkea veto Kirkkopäiviltä lyöttäytyä Yläkaupungin Yön kylkeen.
PoistaTäytyy myöntää, että hetken ihmettelin tätä yhteenliittymää!
PoistaKävin oikein vasiten tarkistamassa Lounaispuiston patsaat lähemmin, vaikka tuttuja ovatkin. Varsinkin Korpilahden ja Hannikaisen patsaat sijoitettu melko hankalasti pienten pensasaitojen taakse. Tai ehkä oikea kulkuväylä ei vain sattunut silmiini.tk
VastaaPoista