Jyväskylän vanhin julkinen veistos esittää Uno Cygnaeusta, "Suomen kansakoulun isää". Hänet on siinä asetettu jalustalle, jonka juuressa tyttö kurkottelee ojentamaan hänelle kukkakimppua pojan ollessa keskittynyt lukemaan kirjaa.
Patsas sijaitsee Cygnaeuksen nimeä kantavassa puistossa, Cygnaeuksenkadun varrella - voiko ihminen enempää toivoa työnsä muistoksi kuin patsas, puisto ja katu? No, onhan kyseisellä kadulla vielä Cygnaeustalo, entinen Keski-Suomen lääninhallituksen talo, jossa nykyään majailee ELY-keskus. Ja on täällä ollut Cygnaeuksen koulu ja lukiokin. Pari postimerkkiäkin hänen kunniakseen on julkaistu (2010 ja 2013).
Patsas on tosiaan Jyväskylän vanhin, sen alullepanijat ja rahoittajat olivat Suomen kansakoulunopettajia. Uno Cygnaeuksen paras toimi oli perustaa ensimmäinen suomenkielinen seminaari Jyväskylään, keskelle maata, josta valistus sitten laajeni koko suomenkieliselle väestölle ympäri Suomenniemeä. Ennenkuulumatonta oli, että koulutus aukeni heti myös naisille. Kansakoulunopettajan ammatti oli ensimmäisiä naisille avautuvia työpaikkoja. Toinen merkittävä piirre tässä seminaarissa oli kädentaitojen korostus. Seminaarin opettajien kelpoisuusvaatimuksiin kuului opiskelu ulkomailla ja monet ideat tulivatkin Keski-Euroopasta mm. Fröbeliltä ja Pestalozzilta. Seminaarin vaiheisiin voi tutustua mukavasti Jyväskylän yliopiston tiedemuseo Soihdussa, joka sijaitsee seminaarin entisessä päärakennuksessa (S), lähellä Aallon suunnittelemaa nykyistä yliopiston päärakennusta (C).
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1810 ja kuoli Helsingissä vuonna 1888. Koulutukseltaan hän oli pappi - tosin hänen yhdeksänvuotinen yliopisto-opiskelunsa käsitti ainakin 11 alaa, kun hän vaihtoi pääainetta vähän väliä. Wikipediassa mainitaan kasvi- ja eläintiede, fysiikka, historia, kaunopuheisuus ja runous, kreikkalainen ja itämainen kirjallisuus, matematiikka, tähtitiede ja loppujen lopuksi teologia.
Uno toimi pappina aluksi Viipurissa. Sieltä hän joutui "pakenemaan" skandaalia Alaskan Sitkaan, palasi sieltä Pietariin ja lopulta takaisin autonomiseen Suomeen. Matkallaan hän oli saanut näkemyksen kansansivistyksen tärkeydestä ja pääsi edistämään sitä täällä. Senaatti lähetti hänet opintomatkalle useisiin Euroopan maihin ja tuloksen me nyt tiedämme. Hänen elämäänsä on fiktion avulla kuvannut Erik Wahlström kirjassaan "Tanssiva pappi" ja mainitaan hänet tuoreessa "Rouva C" -kirjassakin, jonka on kirjoittanut Minna Rytisalo.
Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Ville Vallgren, yksi Suomen tunnetuimpia taiteilijoita. Hän syntyi Porvoossa vuonna 1855 ja kuoli Helsingissä vuonna 1940. Hän aloitti opintonsa Helsingissä arkkitehtuurilla, mutta siirtyi pian kuvanveistoon. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka menivät jatko-opintoihin Pariisiin. Siellä hän sai mainetta ja kunniaa, toisin kuin Suomessa, missä hänen tyyliään ei osattu arvostaa. Suuri osa hänen töistään oli pienoisveistoksia. Materiaaleina hänellä olivat marmori, pronssi ja savi. Pariisissa hän työskenteli lähes 40 vuotta ja oli Ranskan kansalainenkin useita vuosia. Tunnetuimmat hänen teoksistaan Suomessa ovat Havis Amanda ja Topelius ja lapset sekä Albert Edelfeltin patsas, kaikki Helsingissä.
Ville Vallgrenin veistoksia on nähtävillä Porvoon museossa, jonne hän niitä lahjoitti. Hän kirjoitti kirjoja taiteestaan ja elämästään. Tuoreita fiktiivisiä kuvauksia hänen elämästään sisältyy Enni Mustosen "Syrjästä katsojan tarinoita" -teossarjan viimeisimpiin osiin. "Pariisin Ville" oli mielenkiintoinen henkilö kuten "Alaskan Unokin".
Patsaskuva on itse ottamani.
Cygnaeuspuiston paikalla oli ennen Jyväskylän vanha kirkko. Ks. kirjoitukseni 20.5.19 "Mestari Finne"
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
 |
| Uno Cygnaeus, Ville Vallgren, valm. 1899, paljastettu 10.10.1900 |
Patsas sijaitsee Cygnaeuksen nimeä kantavassa puistossa, Cygnaeuksenkadun varrella - voiko ihminen enempää toivoa työnsä muistoksi kuin patsas, puisto ja katu? No, onhan kyseisellä kadulla vielä Cygnaeustalo, entinen Keski-Suomen lääninhallituksen talo, jossa nykyään majailee ELY-keskus. Ja on täällä ollut Cygnaeuksen koulu ja lukiokin. Pari postimerkkiäkin hänen kunniakseen on julkaistu (2010 ja 2013).
Patsas on tosiaan Jyväskylän vanhin, sen alullepanijat ja rahoittajat olivat Suomen kansakoulunopettajia. Uno Cygnaeuksen paras toimi oli perustaa ensimmäinen suomenkielinen seminaari Jyväskylään, keskelle maata, josta valistus sitten laajeni koko suomenkieliselle väestölle ympäri Suomenniemeä. Ennenkuulumatonta oli, että koulutus aukeni heti myös naisille. Kansakoulunopettajan ammatti oli ensimmäisiä naisille avautuvia työpaikkoja. Toinen merkittävä piirre tässä seminaarissa oli kädentaitojen korostus. Seminaarin opettajien kelpoisuusvaatimuksiin kuului opiskelu ulkomailla ja monet ideat tulivatkin Keski-Euroopasta mm. Fröbeliltä ja Pestalozzilta. Seminaarin vaiheisiin voi tutustua mukavasti Jyväskylän yliopiston tiedemuseo Soihdussa, joka sijaitsee seminaarin entisessä päärakennuksessa (S), lähellä Aallon suunnittelemaa nykyistä yliopiston päärakennusta (C).
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1810 ja kuoli Helsingissä vuonna 1888. Koulutukseltaan hän oli pappi - tosin hänen yhdeksänvuotinen yliopisto-opiskelunsa käsitti ainakin 11 alaa, kun hän vaihtoi pääainetta vähän väliä. Wikipediassa mainitaan kasvi- ja eläintiede, fysiikka, historia, kaunopuheisuus ja runous, kreikkalainen ja itämainen kirjallisuus, matematiikka, tähtitiede ja loppujen lopuksi teologia.
Uno toimi pappina aluksi Viipurissa. Sieltä hän joutui "pakenemaan" skandaalia Alaskan Sitkaan, palasi sieltä Pietariin ja lopulta takaisin autonomiseen Suomeen. Matkallaan hän oli saanut näkemyksen kansansivistyksen tärkeydestä ja pääsi edistämään sitä täällä. Senaatti lähetti hänet opintomatkalle useisiin Euroopan maihin ja tuloksen me nyt tiedämme. Hänen elämäänsä on fiktion avulla kuvannut Erik Wahlström kirjassaan "Tanssiva pappi" ja mainitaan hänet tuoreessa "Rouva C" -kirjassakin, jonka on kirjoittanut Minna Rytisalo.
Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Ville Vallgren, yksi Suomen tunnetuimpia taiteilijoita. Hän syntyi Porvoossa vuonna 1855 ja kuoli Helsingissä vuonna 1940. Hän aloitti opintonsa Helsingissä arkkitehtuurilla, mutta siirtyi pian kuvanveistoon. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka menivät jatko-opintoihin Pariisiin. Siellä hän sai mainetta ja kunniaa, toisin kuin Suomessa, missä hänen tyyliään ei osattu arvostaa. Suuri osa hänen töistään oli pienoisveistoksia. Materiaaleina hänellä olivat marmori, pronssi ja savi. Pariisissa hän työskenteli lähes 40 vuotta ja oli Ranskan kansalainenkin useita vuosia. Tunnetuimmat hänen teoksistaan Suomessa ovat Havis Amanda ja Topelius ja lapset sekä Albert Edelfeltin patsas, kaikki Helsingissä.
Ville Vallgrenin veistoksia on nähtävillä Porvoon museossa, jonne hän niitä lahjoitti. Hän kirjoitti kirjoja taiteestaan ja elämästään. Tuoreita fiktiivisiä kuvauksia hänen elämästään sisältyy Enni Mustosen "Syrjästä katsojan tarinoita" -teossarjan viimeisimpiin osiin. "Pariisin Ville" oli mielenkiintoinen henkilö kuten "Alaskan Unokin".
Patsaskuva on itse ottamani.
Cygnaeuspuiston paikalla oli ennen Jyväskylän vanha kirkko. Ks. kirjoitukseni 20.5.19 "Mestari Finne"
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti