Jyväskylää on mainittu jo vuosikymmeniä "Suomen Ateenaksi" perustuen jo monesti näissä postauksissanikin esille tuotuun tosiasiaan, että täällä alkoivat ensimmäiset suomenkieliset koulut ja opettajaseminaari. Mutta on Jyväskylä myös Suomen Sparta, jos se nimitys kuvaa ruumiinkulttuurin, urheilun, ammattimaista, kurinalaista harrastamista ja opiskelua. Jyväskylän yliopisto on ainoa liikuntatieteiden akateeminen opiskelupaikka Suomessa. On yllättävää, ettei meillä ole täällä enempää urheiluaiheisia julkisia veistoksia. Olen löytänyt muutaman.
Kari Juvan Pesäpalloilija-patsas on Köyhälammen rannalla, Hippoksen pesäpallokentän lähettyvillä. Kuvan olen ottanut sellaiseen aikaan, että se on kauniin kuuran peittämä. Teos oli alkuvuosina Harjun rinteellä linja-autoaseman takana ja vuodesta 1983 nykyisellä paikalla.
Patsaan alullepanijoita olivat paikalliset urheiluseurat jo vuonna 1958, taideteoskilpailu järjestettiin vuonna 1967. Voittajaksi tuli Kari Juvan Sieppari-nimellä tekemä ehdotus viidellä äänellä, Pauli Koskisen ehdotus sai neljä ääntä. Tämänkin taideteoksen alkua sävytti kiista oikeaoppisesta lajinomaisuudesta ja taiteellisesta näkemyksestä - yleistä myös muiden patsaiden kohdalla. Lopulta teos tilattiin Juvalta vuonna 1975. - Minä pidän tästä työstä sen lennokkuuden takia ja kun se ei selkeästi esitä ketään nimettyä pelaajaa, vaan sitä luovuutta mitä pelinrakentamisessakin tarvitaan.
Palkintolautakunnan jäsen professori Saarikivi sanoitti näkemyksensä näin: "Monumentti on tehtävä - ei tätä hetkeä varten, vaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Pahin vaara on tällöin latteus. Ärsyttävä teos saattaa pitää mielenkiinnon yllä ja pakottaa ottamaan kantaa." (Keski-Suomen Iltalehti 16.12.69) Tässäpä ajattelun aihetta parhaillaan Matti Nykäsen patsasta suunnitteleville!
Kari Juva syntyi vuonna 1939 Helsingissä ja kuoli 2014 Espoossa. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa ja myöhemmin opettikin siellä. Hän oli kuvanveistäjä, taidemaalari ja piirtäjä. Hän sai professorin arvonimen. Kari Juvan julkisia teoksia on runsaasti ympäri Suomea. Raahen kaupungille, lapsuusajan kotipaikalleen, hän lahjoitti useita teoksiaan ja sinne on perustettu hänen nimeään kantava veistospuisto vuonna 2008.
Pesäpallo on Jyväskylän vanha paraatilaji. Jyväskylän Kiri oli viime vuosisadalla Suomen parhaita miesten sarjassa, mutta on siitä hiipunut jääkiekon jalkoihin (?). Sen sijaan naisten sarjaa hallitsee Jyväskylän Kirittäret, mm. vuoden 2018 Suomen mestarit.
🏆🏃
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennuksen lähellä on kaikille tuttu teos: Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen lennokasta juoksua kuvaava patsas.
Patsaan historia on mielenkiintoinen. Selostus löytyy Jyväskylän taidemuseon luettelotiedoista "Jyväskylän julkiset taideteokset". Patsaasta on viisi valosta, ensimmäinen on Ateneumissa - se oli myös osan aikaa Jyväskylässä - toinen on Helsingin olympiastadionilla, kolmas Turussa, neljäs Olympiamuseossa Lausannessa.
Kun Ateneum ei palauttanut patsasta Aaltosen juhlanäyttelyn jälkeen Jyväskylään, täällä ryhdyttiin toimeen uuden valoksen saamiseksi. Lahjoituksia antoivat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, yliopisto ja yliopistosäätiö, Jyväskylä Seura, K-S Osuuspankki, Merita Pankki, Opetusministeriö, Skanska Sisä-Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Urheiluopistosäätiö. Ja niin tämä niin suomalaisuuden ytimeen kuuluva patsas saatiin tälle paikalle uutena ja ehona.
Wäinö Aaltonen (s. 1894 Karinainen, k. 1966 Helsinki) oli aikanaan Suomen merkittävimpiä ja näkyvimpiä kuvanveistäjiä. Taideopintonsa hän suoritti Turun piirustuskoulussa. Hänen työnsä edustavat hyvin klassillista tyyliä, usein alastomien ihmisfiguurien muodossa. Paavo Nurmen patsas nosti hänet koko kansan tietoisuuteen. Eduskuntatalon istuntosalin veistokset ja Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat muita tunnettuja teoksia hänen tuotannostaan.
Jyväskylässä on pari-kolme muutakin hänen teostaan, mutta säästän ne toiseen kirjoitukseen. Hienoa, että niitä on! - Turussa on Wäinö Aaltosen museo, jossa on hänen teoksiensa lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Tänä kesänä siellä on Hans-Christian Bergin (s. 1971) tuotantoa. Berg oli vuoden nuori taiteilija v. 2007.
🏁
Kuten jo mainitsin, jääkiekko on Jyväskylässä suosittu urheilumuoto. Juniorijoukkueista liigakiekkoiluun sen harjoittajia on satamäärin ja katsojia tuhatmäärin. "Jyppi" on meidän oma jalokivi, joskus Suomen mestaruuksiakin voittanut.
Sattumalta huomasin Jyväskylän pääkirjaston ala-aulan seinällä kiinnostavan teoksen. Sitä kannattaa mennä katsomaan läheltä. Sen on puulle sekä veistetty että maalattu Jääkiekkoilija nyt, tekijänä taiteilija Camilla Vuorenmaa. Teos ei heti tuo mieleen jääkiekkoilijaa, mutta toisaalta ihminenhän hänkin on...
Camilla Vuorenmaa on syntynyt vuonna 1979 Tampereella, asuu ja työskentelee Helsingissä. Netissä olevan tiedon mukaan hän on nyt New Yorkissa taiteilijaresidenssissä. Taideakatemiassa hän on opiskellut vuodet 2000-05 ja hän on osallistunut moniin näyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mm. Jyväskylän Grafica Creativaan 2016.
Camilla kertoo tutkivansa teoksissaan ihmisiä, kun nämä ovat jollain tavoin yksin ja myös ryhmissä. Hän on kuvannut mm. urheilijoita, kalastajia ja sirkustaiteilijoita sekä myös lampaita ja muita eläimiä.
🏀
Jyväskylän urheiluelämästä voisi hyvinä esimerkkeinä mainita vielä muutaman. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden (JKU) joukossa on monia erinomaisia kilpaurheilijoita ja sen nuorisotyö on hyvää. Tanssiopistoilla on runsaasti harrastajia ja heidän näytöksensä ovat silmänruokaa yleisöllekin. Kansainvälisen tason uimareita meiltä löytyy useita. - Kaiken kaikkiaan tämä seutu on urheilun kannalta huippua, sillä melkein mitä vaan voi harrastaa. On seuroja, on kenttiä, on valmennusta. On uimahalleja, on Rantaraitti, on pyöräilyteitä (mutta mäkisiä!), on hiihtolatuja, on hyppyrimäki, on golfkenttiä. Sanopa, mitä täältä puuttuu.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
camillavuorenmaa.com
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
 |
| Pesäpalloilija, Kari Juva, 1975, pronssi, teräsputket ja musta graniittijalusta (ei näy kuvassa) |
Kari Juvan Pesäpalloilija-patsas on Köyhälammen rannalla, Hippoksen pesäpallokentän lähettyvillä. Kuvan olen ottanut sellaiseen aikaan, että se on kauniin kuuran peittämä. Teos oli alkuvuosina Harjun rinteellä linja-autoaseman takana ja vuodesta 1983 nykyisellä paikalla.
Patsaan alullepanijoita olivat paikalliset urheiluseurat jo vuonna 1958, taideteoskilpailu järjestettiin vuonna 1967. Voittajaksi tuli Kari Juvan Sieppari-nimellä tekemä ehdotus viidellä äänellä, Pauli Koskisen ehdotus sai neljä ääntä. Tämänkin taideteoksen alkua sävytti kiista oikeaoppisesta lajinomaisuudesta ja taiteellisesta näkemyksestä - yleistä myös muiden patsaiden kohdalla. Lopulta teos tilattiin Juvalta vuonna 1975. - Minä pidän tästä työstä sen lennokkuuden takia ja kun se ei selkeästi esitä ketään nimettyä pelaajaa, vaan sitä luovuutta mitä pelinrakentamisessakin tarvitaan.
Palkintolautakunnan jäsen professori Saarikivi sanoitti näkemyksensä näin: "Monumentti on tehtävä - ei tätä hetkeä varten, vaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Pahin vaara on tällöin latteus. Ärsyttävä teos saattaa pitää mielenkiinnon yllä ja pakottaa ottamaan kantaa." (Keski-Suomen Iltalehti 16.12.69) Tässäpä ajattelun aihetta parhaillaan Matti Nykäsen patsasta suunnitteleville!
Kari Juva syntyi vuonna 1939 Helsingissä ja kuoli 2014 Espoossa. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa ja myöhemmin opettikin siellä. Hän oli kuvanveistäjä, taidemaalari ja piirtäjä. Hän sai professorin arvonimen. Kari Juvan julkisia teoksia on runsaasti ympäri Suomea. Raahen kaupungille, lapsuusajan kotipaikalleen, hän lahjoitti useita teoksiaan ja sinne on perustettu hänen nimeään kantava veistospuisto vuonna 2008.
Pesäpallo on Jyväskylän vanha paraatilaji. Jyväskylän Kiri oli viime vuosisadalla Suomen parhaita miesten sarjassa, mutta on siitä hiipunut jääkiekon jalkoihin (?). Sen sijaan naisten sarjaa hallitsee Jyväskylän Kirittäret, mm. vuoden 2018 Suomen mestarit.
🏆🏃
 |
| Paavo Nurmi, Wäinö Aaltonen 1924, kopio valettu 2000 |
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan rakennuksen lähellä on kaikille tuttu teos: Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen lennokasta juoksua kuvaava patsas.
Patsaan historia on mielenkiintoinen. Selostus löytyy Jyväskylän taidemuseon luettelotiedoista "Jyväskylän julkiset taideteokset". Patsaasta on viisi valosta, ensimmäinen on Ateneumissa - se oli myös osan aikaa Jyväskylässä - toinen on Helsingin olympiastadionilla, kolmas Turussa, neljäs Olympiamuseossa Lausannessa.
Kun Ateneum ei palauttanut patsasta Aaltosen juhlanäyttelyn jälkeen Jyväskylään, täällä ryhdyttiin toimeen uuden valoksen saamiseksi. Lahjoituksia antoivat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, yliopisto ja yliopistosäätiö, Jyväskylä Seura, K-S Osuuspankki, Merita Pankki, Opetusministeriö, Skanska Sisä-Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Urheiluopistosäätiö. Ja niin tämä niin suomalaisuuden ytimeen kuuluva patsas saatiin tälle paikalle uutena ja ehona.
Wäinö Aaltonen (s. 1894 Karinainen, k. 1966 Helsinki) oli aikanaan Suomen merkittävimpiä ja näkyvimpiä kuvanveistäjiä. Taideopintonsa hän suoritti Turun piirustuskoulussa. Hänen työnsä edustavat hyvin klassillista tyyliä, usein alastomien ihmisfiguurien muodossa. Paavo Nurmen patsas nosti hänet koko kansan tietoisuuteen. Eduskuntatalon istuntosalin veistokset ja Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat muita tunnettuja teoksia hänen tuotannostaan.
Jyväskylässä on pari-kolme muutakin hänen teostaan, mutta säästän ne toiseen kirjoitukseen. Hienoa, että niitä on! - Turussa on Wäinö Aaltosen museo, jossa on hänen teoksiensa lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Tänä kesänä siellä on Hans-Christian Bergin (s. 1971) tuotantoa. Berg oli vuoden nuori taiteilija v. 2007.
🏁
 |
| Jääkiekkoilija, Camilla Vuorenmaa |
Kuten jo mainitsin, jääkiekko on Jyväskylässä suosittu urheilumuoto. Juniorijoukkueista liigakiekkoiluun sen harjoittajia on satamäärin ja katsojia tuhatmäärin. "Jyppi" on meidän oma jalokivi, joskus Suomen mestaruuksiakin voittanut.
Sattumalta huomasin Jyväskylän pääkirjaston ala-aulan seinällä kiinnostavan teoksen. Sitä kannattaa mennä katsomaan läheltä. Sen on puulle sekä veistetty että maalattu Jääkiekkoilija nyt, tekijänä taiteilija Camilla Vuorenmaa. Teos ei heti tuo mieleen jääkiekkoilijaa, mutta toisaalta ihminenhän hänkin on...
Camilla Vuorenmaa on syntynyt vuonna 1979 Tampereella, asuu ja työskentelee Helsingissä. Netissä olevan tiedon mukaan hän on nyt New Yorkissa taiteilijaresidenssissä. Taideakatemiassa hän on opiskellut vuodet 2000-05 ja hän on osallistunut moniin näyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mm. Jyväskylän Grafica Creativaan 2016.
Camilla kertoo tutkivansa teoksissaan ihmisiä, kun nämä ovat jollain tavoin yksin ja myös ryhmissä. Hän on kuvannut mm. urheilijoita, kalastajia ja sirkustaiteilijoita sekä myös lampaita ja muita eläimiä.
🏀
Jyväskylän urheiluelämästä voisi hyvinä esimerkkeinä mainita vielä muutaman. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden (JKU) joukossa on monia erinomaisia kilpaurheilijoita ja sen nuorisotyö on hyvää. Tanssiopistoilla on runsaasti harrastajia ja heidän näytöksensä ovat silmänruokaa yleisöllekin. Kansainvälisen tason uimareita meiltä löytyy useita. - Kaiken kaikkiaan tämä seutu on urheilun kannalta huippua, sillä melkein mitä vaan voi harrastaa. On seuroja, on kenttiä, on valmennusta. On uimahalleja, on Rantaraitti, on pyöräilyteitä (mutta mäkisiä!), on hiihtolatuja, on hyppyrimäki, on golfkenttiä. Sanopa, mitä täältä puuttuu.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
camillavuorenmaa.com
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti