Kun saavut Jyväskylään junalla tai bussilla Matkakeskuksen kautta ja astut ulos kadulle, voit nähdä ihan ensimmäisenä kaupunkilaishirven. Se juoksee siinä Hannikaisenkadun vierellä kohti vanhaa rautatieasemaa.
Kuvassa taustalla on historiallinen Halosen Harmoonitehdas, joka sittemmin palveli grafiikan työpajana ja nykyään tarjoaa mukavan ruokailupaikan nimeltään Harmooni. Tuo rakennus säilyi täpärästi purkamiselta joskus 1980-luvun paikkeilla, onneksi.
Samuli Alonen (s. 1977) on jyväskyläläinen taiteilija, joka on saanut paljon menestystä myös kotikaupunkinsa ulkopuolella. Hän on kasvanut työhön isänsä Kari Alosen rinnalla, joka myös on taiteilija. Samuli on käynyt Kuopion muotoiluakatemian. Hänen teoksiaan on useissa yritysten ja yhteisöjen kokoelmissa. Erityisen suosittuja ovat hänen hauskat Citybird-lintuveistoksensa.
Alosten työtilana on Laukaantien varrella Pykälistön vanha ratavartijan tila, joka on kunnostettu pajaksi ja näyttelytilaksi.
👆
Kun matkailija jatkaa kulkua Väinönkatua (edellisessä kuvassa suoraan ylöspäin menevä katu) Kävelykadulle, eteen tulee veistos, joka vasta on kiinnitetty katuun. Se on Jussi Heikkilän Selkälokki-nimisen teossarjan airo-osa. Väinönkadun uuden kävelykatuosuuden valmistuttua muutkin teossarjan osat löytävät paikkansa sieltä.
Jussi on jyväskyläläinen kuvataiteilija ja kuvanveistäjä, syntynyt vuonna 1952. Hänen taiteessaan luonto ja linnut ovat tärkeässä roolissa. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. Hän on saanut kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2000.
Wikipediassa Jussi Heikkilä määritellään käsitetaiteilijaksi, joka käsittelee ekotasapainon häiriöitä. Hyvin ajankohtaista.
Kuvassa on myös kaksi merkittävää rakennusta. Punatiilinen ns. Vanha Tiilitalo on valmistunut vuonna 1928 asuin- ja liiketaloksi. Sen katutasossa on suosittuja ravintoloita kesäterasseineen. Taustalla on Are Oy:n liiketaloksi vuonna 1938 valmistunut "autopalatsi", joka nykyään tunnetaan Kolmikulman liikekeskuksena. Are täytti aikanaan koko talon, siinä olivat autoliike, radio-, sähkö- ja kodinkoneliike, sähkösunnittelu, autokorjaamo, huoltoasema, baari ja konttorit. Se työllisti useita satoja ihmisiä. Talon edessä oleva aukio on nimeltään Aren aukio ja myös siellä on ravintoloita kesäterasseineen.
👈
Nyt matkailija kääntyy 180 astetta ja sulautuu Kauppakadun = Kävelykadun ihmisvilinään. Kohta vastaan tulee kiviveistos Kahden kesken. Kuva on otettu sunnuntaiaamuna ihmisten vielä nukkuessa.
Matti Peltokangas on helsinkiläinen kuvanveistäjä, syntynyt vuonna 1952 Virroilla. Tämä teos on sijoitettu Kävelykadulle vuonna 2003 pidetyn Bongaa taide -näyttelyn yhteydessä. Siinä ikään kuin pieni pallo on syntynyt suuremmasta - taiteilija itse kuvaa veistosta äidin ja vanhanpojan kohtaamiseksi. Taiteilija on hakannut 70 laskosta käsivaralla punaiseen graniittiin - voi vain kuvitella, mikä työ ja keskittyminen on tarvittu. Katsokaa siis teosta kunnioituksella.
Lainaus Marja-Liisa Kivirannan kirjoituksesta: "Peltokankaan veistokset henkivät kunnioitusta luontoon sopeutumiselle vastakohtana modernistiselle pyrkimykselle järjestää ja hallita luontoa. Romanttinen ajatus luonnon ikiaikaisuudesta ja universaaliudesta voittaa ihmisen itsekkyyden."
Peltokankaan tekemiä julkisia taideteoksia on useilla paikkakunnilla. Halikossa on Armfeltin "patsas" - lainausmerkeissä siksi, että se on yksi niitä kaipaamiani osallistavia teoksia*: Armfelt istuu penkillä, johon voit mennä viereen istumaan. Helsingistä löytyy presidentti Relanderin muistomerkki ja Raahesta presidentti Kekkosen patsas, muutaman esimerkin antaakseni.
👈
Näissä mietteissä matkailija jatkaa kohti Kompassia, kaupungin keskipistettä Kauppakadun ja Asemakadun risteyksessä, ja löytää itsensä kauppakeskus Sokkarin edestä. Jos hän on oikein tarkkana ja katsoo sinisen roskiksen alle, hän huomaa pienen liikkumattoman linnun - sehän on pronssia.
Silmällä pidettävä on Jussi Heikkilän teos, joka tuli tälle paikalle samassa Bongaa taide -kesänäyttelyssä vuonna 2003 kuin edellä esitelty Kahden kesken -veistos.
Heikkilä tahtoo kiinnittää huomiota luonnon yksipuolistumiseen. Varpusetkin, jotka ennen olivat niin yleisiä, ovat nyt vähenemässä Euroopassa. Mitähän me voisimme tehdä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi?
Yllätyin itsekin tämän kirjoitettuani. Aloin kuvailla kaupunkiamme kuvitteelliselle turistille ja päädyinkin luonnonsuojelun teemaan. Tätä jään vielä pohtimaan enemmänkin. Heräsikö sinulle mitään uusia ajatuksia?
*Ks. kirjoitukseni Mallia maailmalta, 30.3.19
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
designalonen.fi
kuvataiteilijamatrikkeli.fi
wikipedia.org
jyväskylän julkiset taideteokset
 |
| Cityhirvi, Samuli Alonen, 2006 |
Kuvassa taustalla on historiallinen Halosen Harmoonitehdas, joka sittemmin palveli grafiikan työpajana ja nykyään tarjoaa mukavan ruokailupaikan nimeltään Harmooni. Tuo rakennus säilyi täpärästi purkamiselta joskus 1980-luvun paikkeilla, onneksi.
Samuli Alonen (s. 1977) on jyväskyläläinen taiteilija, joka on saanut paljon menestystä myös kotikaupunkinsa ulkopuolella. Hän on kasvanut työhön isänsä Kari Alosen rinnalla, joka myös on taiteilija. Samuli on käynyt Kuopion muotoiluakatemian. Hänen teoksiaan on useissa yritysten ja yhteisöjen kokoelmissa. Erityisen suosittuja ovat hänen hauskat Citybird-lintuveistoksensa.
Alosten työtilana on Laukaantien varrella Pykälistön vanha ratavartijan tila, joka on kunnostettu pajaksi ja näyttelytilaksi.
👆
 |
| Airo, Jussi Heikkilä, 2019 |
Kun matkailija jatkaa kulkua Väinönkatua (edellisessä kuvassa suoraan ylöspäin menevä katu) Kävelykadulle, eteen tulee veistos, joka vasta on kiinnitetty katuun. Se on Jussi Heikkilän Selkälokki-nimisen teossarjan airo-osa. Väinönkadun uuden kävelykatuosuuden valmistuttua muutkin teossarjan osat löytävät paikkansa sieltä.
Jussi on jyväskyläläinen kuvataiteilija ja kuvanveistäjä, syntynyt vuonna 1952. Hänen taiteessaan luonto ja linnut ovat tärkeässä roolissa. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. Hän on saanut kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2000.
Wikipediassa Jussi Heikkilä määritellään käsitetaiteilijaksi, joka käsittelee ekotasapainon häiriöitä. Hyvin ajankohtaista.
Kuvassa on myös kaksi merkittävää rakennusta. Punatiilinen ns. Vanha Tiilitalo on valmistunut vuonna 1928 asuin- ja liiketaloksi. Sen katutasossa on suosittuja ravintoloita kesäterasseineen. Taustalla on Are Oy:n liiketaloksi vuonna 1938 valmistunut "autopalatsi", joka nykyään tunnetaan Kolmikulman liikekeskuksena. Are täytti aikanaan koko talon, siinä olivat autoliike, radio-, sähkö- ja kodinkoneliike, sähkösunnittelu, autokorjaamo, huoltoasema, baari ja konttorit. Se työllisti useita satoja ihmisiä. Talon edessä oleva aukio on nimeltään Aren aukio ja myös siellä on ravintoloita kesäterasseineen.
👈
Nyt matkailija kääntyy 180 astetta ja sulautuu Kauppakadun = Kävelykadun ihmisvilinään. Kohta vastaan tulee kiviveistos Kahden kesken. Kuva on otettu sunnuntaiaamuna ihmisten vielä nukkuessa.
 |
| Kahden kesken, Matti Peltokangas, 2003 |
Matti Peltokangas on helsinkiläinen kuvanveistäjä, syntynyt vuonna 1952 Virroilla. Tämä teos on sijoitettu Kävelykadulle vuonna 2003 pidetyn Bongaa taide -näyttelyn yhteydessä. Siinä ikään kuin pieni pallo on syntynyt suuremmasta - taiteilija itse kuvaa veistosta äidin ja vanhanpojan kohtaamiseksi. Taiteilija on hakannut 70 laskosta käsivaralla punaiseen graniittiin - voi vain kuvitella, mikä työ ja keskittyminen on tarvittu. Katsokaa siis teosta kunnioituksella.
Lainaus Marja-Liisa Kivirannan kirjoituksesta: "Peltokankaan veistokset henkivät kunnioitusta luontoon sopeutumiselle vastakohtana modernistiselle pyrkimykselle järjestää ja hallita luontoa. Romanttinen ajatus luonnon ikiaikaisuudesta ja universaaliudesta voittaa ihmisen itsekkyyden."
Peltokankaan tekemiä julkisia taideteoksia on useilla paikkakunnilla. Halikossa on Armfeltin "patsas" - lainausmerkeissä siksi, että se on yksi niitä kaipaamiani osallistavia teoksia*: Armfelt istuu penkillä, johon voit mennä viereen istumaan. Helsingistä löytyy presidentti Relanderin muistomerkki ja Raahesta presidentti Kekkosen patsas, muutaman esimerkin antaakseni.
👈
Näissä mietteissä matkailija jatkaa kohti Kompassia, kaupungin keskipistettä Kauppakadun ja Asemakadun risteyksessä, ja löytää itsensä kauppakeskus Sokkarin edestä. Jos hän on oikein tarkkana ja katsoo sinisen roskiksen alle, hän huomaa pienen liikkumattoman linnun - sehän on pronssia.
 |
| Silmällä pidettävä, Jussi Heikkilä, 2003 |
Silmällä pidettävä on Jussi Heikkilän teos, joka tuli tälle paikalle samassa Bongaa taide -kesänäyttelyssä vuonna 2003 kuin edellä esitelty Kahden kesken -veistos.
Heikkilä tahtoo kiinnittää huomiota luonnon yksipuolistumiseen. Varpusetkin, jotka ennen olivat niin yleisiä, ovat nyt vähenemässä Euroopassa. Mitähän me voisimme tehdä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi?
Yllätyin itsekin tämän kirjoitettuani. Aloin kuvailla kaupunkiamme kuvitteelliselle turistille ja päädyinkin luonnonsuojelun teemaan. Tätä jään vielä pohtimaan enemmänkin. Heräsikö sinulle mitään uusia ajatuksia?
*Ks. kirjoitukseni Mallia maailmalta, 30.3.19
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
designalonen.fi
kuvataiteilijamatrikkeli.fi
wikipedia.org
jyväskylän julkiset taideteokset
Tuli kiitollinen mieli siitä, että taideteosten lisäksi, saamme elää vielä nauttien aidosta luonnosta! Miten tulevaisuudessa?!
VastaaPoista