Kulttuuriluotsina ja museovapaaehtoisena pääsee silloin tällöin tutustusmismatkoille ryhmän mukana. Yksi tällainen päivävisiitti tehtiin kesäkuussa 2019 Kuopioon. Virallisen ohjelman - Taidemuseo ja Riisa - lisäksi kiiruhdin tietenkin kuvaamaan muutaman patsaankin sieltä muistoksi. Jaan ne nyt kanssanne.
Kuopion torilla oleva Veljmies-patsas on varmaankin kaupungin tunnetuin veistos. Se on paikallisten yrittäjien lahja kaupungille sen 175-vuotisjuhlan johdosta. Tekijä on Suonenjoelta lähtöisin oleva Heikki Konttinen (1910-1988), joka voitti patsaasta järjestetyn kutsukilpailun.
Veljmies täytti kesäkuussa 60 vuotta, olimme matkalla viikkoa liian aikaisin ja meidän osaltamme juhlat jäivät kokematta.
Tämäkin veistos sai arvostelua osakseen uutena. Kaikki eivät pitäneet sen hahmosta, se ei kai ollut tarpeeksi "komea".
Veljmies on Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden vapunaaton lakituskohde.
👦
Minna Canthin patsas piti ehdottomasti löytää näin hänen 175-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Se sijaitsee hänelle nimetyssä puistossa ja on ensimmäinen naiselle pystytetty muistomerkki Suomessa. Teos on Lapinlahdelta kotoisin olevan Eemil Halosen (1875-1950) työ vuodelta 1936.
Minna Canth oli mykistävän aikaansaapa henkilö. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, merkittävä näytelmäkirjailija, menestyvä liikenainen. Monien kielten taitaja, uusien aatteiden innoittama - vahinko, että hänen elämänsä päättyi jo 53-vuotiaana.
Kuvanveistäjä Eemil Halonen aloitti puuseppänä ja hänen ensimmäiset veistoksensa olivatkin puusta, myöhemmin hän siirtyi graniittiin. Hän sai koulutusta ammattiin Emil Wikströmiltä ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Lapinlahdella on hänen nimikkomuseonsa. Hän on taidemaalari Pekka Halosen serkku.
👩
Kalervo Kallion Raivaajat on Kuopion kaupungintalon puistossa. Se on pystytetty kunnianosoituksena maatamme hyötykäyttöön raivanneille talonpojille. Teoksen tilaaja oli Pellervolainen osuustoimintaliike.
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909-1969) oli presidentti Kyösti Kallion poika. Helsinkiin hän on tehnyt muistomerkin isästään. Hän työskenteli paljon ulkomailla tehden tilauksesta muotokuvia. Kotimaahan hän on suunnitellut paljon muistomerkkejä ja sankaripatsaita eri puolille maata. Jyväskylässä on yksi hänen teoksensa: Wilhelm Schaumanin rintakuva Lutakossa.
Raivaajat-teos henkii vahvaa sitoutumista perheeseen ja työntekoon, todella isänmaallinen kuvaus.
👨
Kuopion kirjaston edessä seisoo Emil Halosen suunnittelema Pohjolan emäntä. Se on tehty tilauksesta Kalevalaiset naiset ry:lle ja toteutettu jälkivaluna vuonna 1985.
On hienoa, että löytyy yhteisöjä, jotka haluavat tallentaa historiaamme taideteosten muodossa. Niin helposti unohdamme, miten lyhyt on se aika, kun olemme saaneet nauttia nykyisestä länsimaisesta koneiden avustamasa elämästämme. Ken tietää, ovatko vanhat ajat palaamassa, kun heräämme tietoisuuteen kaiken rajallisuudesta.
👵
Veljmiehen vastapainona kauppatorin toisella laidalla on Siskotytön patsas. Valokuvaaja (minä) oli hätäinen, päästä jäi osa pois ja taustalle tallentui patsaaseen kuulumaton 'sirppi', mutta kiinnitä huomio kesäkuisiin lehtipuihin, miten herkänhieno onkaan alkukesän vihreän sävy.
Siskotytön tekijä on Varkaudesta kotoisin oleva kuvanveistäjä Taru Mäntynen (s. 1944). Tässäkin on kyseessä kutsukilpailun voittotyö. Professori, kuvanveistäjä Jussi Mäntynen on Taru Mäntysen isoisä.
Tarun tie taiteilijaksi kävi Vapaan taidekoulun, Taideteollisen ammattikoulun ja Suomen taideakatemian koulun kautta vuosina 1966-76.
Siskotytön kustansivat Kuopion yrittäjät kaupungin 200-vuotislahjaksi. Tytöllä on kädessään kalapuntari. Teos on kunnianosoitus palveluammateissa työskenteleville. Niinpä sen lakittavat vapuksi Kuopion kauppaopiskelijat.
Tahdon antaa kunniamaininnan Kuopion taidemuseolle sen patsasesitteestä. Sen mukaan on mukava kiertää katsomassa teoksia. Nettiversiota en ehtinyt matkan aikana opetella.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Kuopion taidemuseon esite
wikipedia.org
Kommentit ovat tervetulleita. Julkaisen ja vastaan, ellet erikseen sitä kiellä.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
 |
| Veljmies, Heikki Konttinen, 1959, pronssi |
Kuopion torilla oleva Veljmies-patsas on varmaankin kaupungin tunnetuin veistos. Se on paikallisten yrittäjien lahja kaupungille sen 175-vuotisjuhlan johdosta. Tekijä on Suonenjoelta lähtöisin oleva Heikki Konttinen (1910-1988), joka voitti patsaasta järjestetyn kutsukilpailun.
Veljmies täytti kesäkuussa 60 vuotta, olimme matkalla viikkoa liian aikaisin ja meidän osaltamme juhlat jäivät kokematta.
Tämäkin veistos sai arvostelua osakseen uutena. Kaikki eivät pitäneet sen hahmosta, se ei kai ollut tarpeeksi "komea".
Veljmies on Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden vapunaaton lakituskohde.
👦
 |
| Minna Canth, Emil Halonen, 1936, pronssi |
Minna Canthin patsas piti ehdottomasti löytää näin hänen 175-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Se sijaitsee hänelle nimetyssä puistossa ja on ensimmäinen naiselle pystytetty muistomerkki Suomessa. Teos on Lapinlahdelta kotoisin olevan Eemil Halosen (1875-1950) työ vuodelta 1936.
Minna Canth oli mykistävän aikaansaapa henkilö. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, merkittävä näytelmäkirjailija, menestyvä liikenainen. Monien kielten taitaja, uusien aatteiden innoittama - vahinko, että hänen elämänsä päättyi jo 53-vuotiaana.
Kuvanveistäjä Eemil Halonen aloitti puuseppänä ja hänen ensimmäiset veistoksensa olivatkin puusta, myöhemmin hän siirtyi graniittiin. Hän sai koulutusta ammattiin Emil Wikströmiltä ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta. Lapinlahdella on hänen nimikkomuseonsa. Hän on taidemaalari Pekka Halosen serkku.
👩
 |
| Raivaajat, Kalervo Kallio, 1962, |
Kalervo Kallion Raivaajat on Kuopion kaupungintalon puistossa. Se on pystytetty kunnianosoituksena maatamme hyötykäyttöön raivanneille talonpojille. Teoksen tilaaja oli Pellervolainen osuustoimintaliike.
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909-1969) oli presidentti Kyösti Kallion poika. Helsinkiin hän on tehnyt muistomerkin isästään. Hän työskenteli paljon ulkomailla tehden tilauksesta muotokuvia. Kotimaahan hän on suunnitellut paljon muistomerkkejä ja sankaripatsaita eri puolille maata. Jyväskylässä on yksi hänen teoksensa: Wilhelm Schaumanin rintakuva Lutakossa.
Raivaajat-teos henkii vahvaa sitoutumista perheeseen ja työntekoon, todella isänmaallinen kuvaus.
👨
 |
| Pohjolan emäntä, Emil Halonen, 1985 (1940) |
On hienoa, että löytyy yhteisöjä, jotka haluavat tallentaa historiaamme taideteosten muodossa. Niin helposti unohdamme, miten lyhyt on se aika, kun olemme saaneet nauttia nykyisestä länsimaisesta koneiden avustamasa elämästämme. Ken tietää, ovatko vanhat ajat palaamassa, kun heräämme tietoisuuteen kaiken rajallisuudesta.
👵
 |
| Siskotyttö, Taru Mäntynen, 1984 |
Veljmiehen vastapainona kauppatorin toisella laidalla on Siskotytön patsas. Valokuvaaja (minä) oli hätäinen, päästä jäi osa pois ja taustalle tallentui patsaaseen kuulumaton 'sirppi', mutta kiinnitä huomio kesäkuisiin lehtipuihin, miten herkänhieno onkaan alkukesän vihreän sävy.
Siskotytön tekijä on Varkaudesta kotoisin oleva kuvanveistäjä Taru Mäntynen (s. 1944). Tässäkin on kyseessä kutsukilpailun voittotyö. Professori, kuvanveistäjä Jussi Mäntynen on Taru Mäntysen isoisä.
Tarun tie taiteilijaksi kävi Vapaan taidekoulun, Taideteollisen ammattikoulun ja Suomen taideakatemian koulun kautta vuosina 1966-76.
Siskotytön kustansivat Kuopion yrittäjät kaupungin 200-vuotislahjaksi. Tytöllä on kädessään kalapuntari. Teos on kunnianosoitus palveluammateissa työskenteleville. Niinpä sen lakittavat vapuksi Kuopion kauppaopiskelijat.
Tahdon antaa kunniamaininnan Kuopion taidemuseolle sen patsasesitteestä. Sen mukaan on mukava kiertää katsomassa teoksia. Nettiversiota en ehtinyt matkan aikana opetella.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Kuopion taidemuseon esite
wikipedia.org
Kommentit ovat tervetulleita. Julkaisen ja vastaan, ellet erikseen sitä kiellä.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin
Kommentit
Lähetä kommentti