Olen syksyihminen. Jo lapsena iloitsin koulun alkamisesta. Sai taas nähdä luokkakavereita ja oppia uusia asioita. Erityisesti odotin niitä luokkia, kun ohjelmaan tuli uusia kieliopintoja. Kuvaamataito ei ollut minun alaani, mutta iloitsin silti hyvistä opettajaistani, Vode (Voitto) ja Janne (Kaarina) Kantokorvesta, jotka ovat taiteilijoita itsekin. Liikunnassa en ollut hyvä ja ne tunnit suorastaan pelottivat. Nykykoulu on ihan eri tasolla joka suhteessa.
Jyväskylässä muutamien koulujen pihalta löytyy taidettakin. Kuokkalassa Pohjanlammen koulun laidalla on ympäristötaideteos, suunnitteluhortonomi Jarmo Väisäsen (s.1953) Käräjäkivet.
Mustagraniittiset kivet on otettu samalla paikalla sijainneen louhimon kivikasasta. Ympyrän muodossa on 16 lohkaretta ja niiden keskellä pyöreät kivet istuimiksi. Teos on samalla muisto Kuokkalassa sijainneista kivilouhimoista. Nämä kivet on lohkottu vanhalla menetelmällä poraamalla kiviin reikiä. Teos on tarkoitettu koululaisten oleskelu- ja ryhmätyöpaikaksi. Tämä oli kuulemma aikanaan Jyväskylän parkour-harrastajien ensimäinen harjoittelupaikka! Katso vielä kirjoitukseni kivilouhimoista "Kivimiesten maailmasta" 27.5.19.
Koulua laajennettaessa ja pihaa suunniteltaessa aikomuksena oli jo hankkiutua eroon kivistä. Tällöin Jarmo Väisänen ehdotti, että niitä säästettäisiin kertomaan alueen historiasta, ja näin tehtiin. Väisänen opiskeli Mikkelin Otavassa puutarhuriksi ja sittemmin suunnitteluhortonomiksi, taiteilijaksi hän ei itseään koe. Hänellä on ollut oma yritys jo 30 vuotta ja hän jatkaa edelleen, koska ala on niin kiehtova. Kaunis piha on minun ja monen muun mielestä kuin taulu, jota on ilo katsella kaikkina eri vuodenaikoina, joten kyllä puutarhurin työtä voi verrata hyvin taiteilijan työhön. - Kotkan palkituista ja kuuluisista puutarhoista on väläys kirjoituksessani Kotkassa osataan patsastella 3.7.19. Valokuvissa me tallennamme näitä eläviä maisemataideteoksia, aina ei ole tiedossa, ketä saamme niistä kiittää.
👋
Palokan koulun pihalla on 8-osainen tilateos, jonka suunnittelija on Tuomo Blomqvist.
Palokan kulttuurikeskus sisältää yhtenäiskoulun, liikuntakeskuksen, kirjaston ja kansalaisopiston. Se valmistui vuonna 2012. Tuomo Blomqvist kutsuttiin suunnittelemaan sen yhteyteen tilateos. Hän toteutti kokonaisuuden, jonka kahdeksan osaa sijoittuvat ulos ympäri taloa ja osin sisällekin. Kiviin on tallennettu Palokan paikallishistoriaa sommittelemalla niihin alueen kuuden kantatilan rakennuksien sijainnit.
Tuomo Blomqvist tutkii teoksissaan luonnon ja kulttuurin yhtymäkohtia. Hänen töissään korostuu käsityön merkitys. Tuomo on kotoisin Palokasta ja asuu ja työskentelee siellä lapsuuden kodissaan Alvajärven rannalla edelleen, joten tämä tilausteos on varmasti hänelle läheinen. Taiteen - maalaamisen, veistämisen ja tila- ja ympäristöteosten - lisäksi hän harrastaa myös paikallishistoriaa.
Ensimmäinen ammatti Tuomo Blomqvistilla oli kirjaltaja (latoja), mutta harrastuksena alkanut taide vei hänet Kankaanpään taidekouluun ja ammatinvaihtoon. Hän on toiminut myös kuvataiteen opettajana ja kurssien ohjaajana.
👐
Sepänkadun Gradian (lukio) portaille ilmestyi vuonna 2018 kaksi ihmishahmoa, jotka saivat oppilailta nimet: Onni ja Ilona.
Teospari on Seppo Uuranmäen ja hän on työstänyt näitä kaksi ja puoli vuotta. Hahmot herättävät mielikuvituksen keksimään tarinaa heidän suhteestaan. He ovat kuin kuka tahansa meistä, eivät jalustalle nostettuja ideaalihenkilöitä. Vaatteetkin heillä on.
Seppo Uuranmäki on Korpilahdelta ja siellä edelleen työskentelevä taiteilija. Hänen Keinuja-teoksensa esittelin kirjoituksessa Lastenleikkejä 6.8.19. Seppo on kertonut, että koulun kuvaamataidon tunnit olivat ainoita, joilla hän tunsi menestyvänsä. Työskenneltyään tavaratalon somistajana ja mainosten suunnittelijana muutaman vuoden, hän tuli siihen ajatukseen, että mainonta pitäisi kieltää. Ja niin hän lähti opiskelemaan taidetta Orivedelle ja sen jälkeen Lahteen. Kotiseutu veti puoleensa ja hän on asunut kotitalossaan Iloniemessä 27 vuotta.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
matkalla.keskisuomentaide.fi
Jarmo Väisänen, viherteema.fi
korpilahtilehti.fi
Jyväskylässä muutamien koulujen pihalta löytyy taidettakin. Kuokkalassa Pohjanlammen koulun laidalla on ympäristötaideteos, suunnitteluhortonomi Jarmo Väisäsen (s.1953) Käräjäkivet.
 |
| Käräjäkivet, Jarmo Väisänen, 1996 |
Mustagraniittiset kivet on otettu samalla paikalla sijainneen louhimon kivikasasta. Ympyrän muodossa on 16 lohkaretta ja niiden keskellä pyöreät kivet istuimiksi. Teos on samalla muisto Kuokkalassa sijainneista kivilouhimoista. Nämä kivet on lohkottu vanhalla menetelmällä poraamalla kiviin reikiä. Teos on tarkoitettu koululaisten oleskelu- ja ryhmätyöpaikaksi. Tämä oli kuulemma aikanaan Jyväskylän parkour-harrastajien ensimäinen harjoittelupaikka! Katso vielä kirjoitukseni kivilouhimoista "Kivimiesten maailmasta" 27.5.19.
Koulua laajennettaessa ja pihaa suunniteltaessa aikomuksena oli jo hankkiutua eroon kivistä. Tällöin Jarmo Väisänen ehdotti, että niitä säästettäisiin kertomaan alueen historiasta, ja näin tehtiin. Väisänen opiskeli Mikkelin Otavassa puutarhuriksi ja sittemmin suunnitteluhortonomiksi, taiteilijaksi hän ei itseään koe. Hänellä on ollut oma yritys jo 30 vuotta ja hän jatkaa edelleen, koska ala on niin kiehtova. Kaunis piha on minun ja monen muun mielestä kuin taulu, jota on ilo katsella kaikkina eri vuodenaikoina, joten kyllä puutarhurin työtä voi verrata hyvin taiteilijan työhön. - Kotkan palkituista ja kuuluisista puutarhoista on väläys kirjoituksessani Kotkassa osataan patsastella 3.7.19. Valokuvissa me tallennamme näitä eläviä maisemataideteoksia, aina ei ole tiedossa, ketä saamme niistä kiittää.
👋
Palokan koulun pihalla on 8-osainen tilateos, jonka suunnittelija on Tuomo Blomqvist.
 |
| 8-osainen tilateos, Tuomo Blomqvist, 2014 |
Palokan kulttuurikeskus sisältää yhtenäiskoulun, liikuntakeskuksen, kirjaston ja kansalaisopiston. Se valmistui vuonna 2012. Tuomo Blomqvist kutsuttiin suunnittelemaan sen yhteyteen tilateos. Hän toteutti kokonaisuuden, jonka kahdeksan osaa sijoittuvat ulos ympäri taloa ja osin sisällekin. Kiviin on tallennettu Palokan paikallishistoriaa sommittelemalla niihin alueen kuuden kantatilan rakennuksien sijainnit.
Tuomo Blomqvist tutkii teoksissaan luonnon ja kulttuurin yhtymäkohtia. Hänen töissään korostuu käsityön merkitys. Tuomo on kotoisin Palokasta ja asuu ja työskentelee siellä lapsuuden kodissaan Alvajärven rannalla edelleen, joten tämä tilausteos on varmasti hänelle läheinen. Taiteen - maalaamisen, veistämisen ja tila- ja ympäristöteosten - lisäksi hän harrastaa myös paikallishistoriaa.
Ensimmäinen ammatti Tuomo Blomqvistilla oli kirjaltaja (latoja), mutta harrastuksena alkanut taide vei hänet Kankaanpään taidekouluun ja ammatinvaihtoon. Hän on toiminut myös kuvataiteen opettajana ja kurssien ohjaajana.
👐
Sepänkadun Gradian (lukio) portaille ilmestyi vuonna 2018 kaksi ihmishahmoa, jotka saivat oppilailta nimet: Onni ja Ilona.
 |
| Onni ja |
 |
| Ilona, Seppo Uuranmäki, 2018, pronssi |
Teospari on Seppo Uuranmäen ja hän on työstänyt näitä kaksi ja puoli vuotta. Hahmot herättävät mielikuvituksen keksimään tarinaa heidän suhteestaan. He ovat kuin kuka tahansa meistä, eivät jalustalle nostettuja ideaalihenkilöitä. Vaatteetkin heillä on.
Seppo Uuranmäki on Korpilahdelta ja siellä edelleen työskentelevä taiteilija. Hänen Keinuja-teoksensa esittelin kirjoituksessa Lastenleikkejä 6.8.19. Seppo on kertonut, että koulun kuvaamataidon tunnit olivat ainoita, joilla hän tunsi menestyvänsä. Työskenneltyään tavaratalon somistajana ja mainosten suunnittelijana muutaman vuoden, hän tuli siihen ajatukseen, että mainonta pitäisi kieltää. Ja niin hän lähti opiskelemaan taidetta Orivedelle ja sen jälkeen Lahteen. Kotiseutu veti puoleensa ja hän on asunut kotitalossaan Iloniemessä 27 vuotta.
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
matkalla.keskisuomentaide.fi
Jarmo Väisänen, viherteema.fi
korpilahtilehti.fi
Kommentit ovat tervetulleita.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'; (halutessasi voit laittaa viestin loppuun etunimesi tai nimikirjaimesi tms. erotukseksi muista anonyymeistä!)
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin
Kommentit
Lähetä kommentti