Suomen kieleen on ilmestynyt outoja adjektiivien vahvistussanoja kuten otsikon 'sairaan'. En pidä siitä, mutta nyt se pääsi aasinsillaksi käsittelemääni aiheeseen: miten paranemista voi jouduttaa kauneudella.
Tutkimuksissa on osoitettu, että jos potilas näkee sairasvuoteeltaan ulos ikkunasta ja siellä on puita, kukkia ja muuta luontoa, hänen paranemisensa voi edetä joutuisammin kuin virikkeettömässä tilassa. Lehdestä olen siitä lukenut kauan sitten, joten en osaa tässä suoraan viitata tiettyyn tutkimukseen.
Mikkelissä on laajennettu ja uudistettu keskussairaalaa ja sen seinät on päällystetty luontokuvin. Luulenpa, että jo mennessään sairaalaan potilaan pelkotila vaimenee, kun rakennus näyttääkin satumetsältä.
Länsi-Savo -lehden numerossa 9.9.19 kerrotaan tästä projektista. Mikkelin keskussairaalan uuden Perhetalon julkisivuteos on Hirvensalmella asuvan taiteilijan Lauri Nykoppin suunnittelema. Se koostuu 634 lasilevystä, joihin on printattu koivumetsän elementtejä ja jotka on kiinnitetty 30 sentin etäisyydelle rakennuksen ulkoseinästä. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että rakennuksen sisäpuolelta katsottuna kuhunkin ikkunaan avautuu erilainen näkymä. Teos on hankittu ns. prosenttiperiaatteella (prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen.) Perhetalossa palvellaan alle 18-vuotiaita.
Lauri Nykopp on syntynyt Helsingissä vuonna 1957. Hän on kuvataiteilija, mediataiteilija, valokuvataiteilija ja äänitaiteilija. Taiteilijaesittelyssä hänet kuvataan renesanssi-ihmiseksi, joka nykyisin tekee etupäässä kuvataidetta ja työskentelee vuoristo- ja merimelontaoppaana.
😰
Mitä sitten on näkyvissä, kun Jyväskylässä menee sairaalaan? Meillekin on valmistumassa uusi keskussairaala ensi vuonna ja sinne on tulossa usean taiteilijan teoksia, joissa myös on luonto aiheena. Nyt vielä kuljemme vanhaan keskussairaalaan ja sen pihassa meitä odottaa kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen teos Lähtö. Nimikin on jo jotain kohtalokasta. Siinä ilmeisesti on parvi lintuja lähdössä lämpimämpiin maihin. Teos sinänsä on ihan taidokas, mutta sen herättämät mielikuvat synkät. Painavat, mustat graniittilohkareet ovat kuin raskas paino sydämellä. Lähtö tuo mieleen lopullisen lähdön tästä maailmasta, se voi olla helpotus, mutta vielä suuremmalla todennäköisyydellä luopumisen tuskaa.
Veikko Hirvimäestä olen kirjoittanut aiemmin Torikuningas-teoksen yhteydessä 26.3.19.
Jyväskylän pääterveysaseman Kyllön pihalle on sijoitettu veistos nimeltä Rumat, uteliaat ja hyväntahtoiset. Sen tekijäksi paljastui kuvanveistäjä Raimo Heino. Teoksessa on monia yksityiskohtia, joita havainnoida, mutta kuinka moni ehtii sitä tehdä tutkimuksiin mennessään tai sieltä tullessaan? Luulenpa, että se sivuutetaan nopeasti vilkaisten. Kesäaikana vesiaihe toimii huomionherättäjänä.
Taidemuseon teostiedoissa kerrotaan, että veistoksen suunnittelussa on otettu huomioon talon arkkitehtuuri: muoto toistaa rakennuksen korkeaa ja kapeaa ikkunajaottelua. - Vain alan asiantuntija osaa katsoa teosta tällä silmällä!
Samoin siellä kuvaillaan hahmojen muistuttavan potilaita terveysasemalla käynnin jälkeen.
- Taas iso kysymysmerkki: miten niin??? Kuka on silloin ruma, kuka utelias, kuka hyväntahtoinen? Minä ainakin olisin vain joko helpottunut tai ahdistunut, lääkärinlausunnosta riippuen.
Raimo Heino on syntynyt vuonna 1932 Helsingissä ja kuollut vuonna 1995. Hän kävi Suomen Taideakatemian koulun ja valmistui kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1963. Opettajana hän toimikin kolmisenkymmentä vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti mitalien ja juhlarahojen suunnittelijana. Suomalainen kahden euron kolikko, jossa on lakan marjoja ja kukkia, on hänen reliefinsä mukaan suunniteltu. Raimo Heino sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1985.
Jyväskylässä Raimo Heinolta on kaksi muuta teosta: Metamorfoosi Yliopiston kampuksella ja Väinö Voionmaan muistomerkki Cygnaeuksen koulun takana. Ne esittelen myöhemmin.
Nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan aulan sisäpihalta löytyy vielä yksi veistos. Se on Anne Alhon Kukka. Kuva on otettu ikkunalasin läpi, sillä teos on todella suljettu sinne sisään eikä tahdo erottua kovin hyvin. Se on kaunis, herkkä veistos, jolle toivoisi paremman esiintulon.
Taidemuseon esittelytekstissä Anne Alho kuvaa näkemystään, että ruostunut pelti tai harjateräs voi antaa muodon totuudelle ja kauneudelle siinä missä marmori tai pronssi. "Koen vanhan pellin kauniina. Ruosteessa on mukana aika, se tavallaan konkretisoi ajan kulumisen. Ruostehan on palamista, hapettumista. Itse kukin tässä hapettuu koko ajan."
- Tottahan se on, mutta haluaisin taistella ruostumista vastaan. Yksi keinoni siihen on kirjoittaa tätä blogia.
Alhon ja hänen muita teoksiaan olen esitellyt postauksissani 8.3.19, 14.4.19 ja 19.6.19. Suosittelen katsomaan ne uudelleen, jos olet kiinnostunut.
Tässä vieressä vertailun vuoksi kuva Keski-Suomen keskussairaalan tämän päivän rakennusvaiheesta. Ei merkkiäkään väri-iloittelusta.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Länsi-Savo
taiderakentamisessa.fi
Tutkimuksissa on osoitettu, että jos potilas näkee sairasvuoteeltaan ulos ikkunasta ja siellä on puita, kukkia ja muuta luontoa, hänen paranemisensa voi edetä joutuisammin kuin virikkeettömässä tilassa. Lehdestä olen siitä lukenut kauan sitten, joten en osaa tässä suoraan viitata tiettyyn tutkimukseen.
 |
| Essoten keskussairaalan Perhetalon julkisivua Mikkelissä, "Koivupuisto", Lauri Nykopp, 2019 Paikalla oli ennen puisto, joka ympärillä ollut kaunis rauta-aita on palautettu paikalle. |
Mikkelissä on laajennettu ja uudistettu keskussairaalaa ja sen seinät on päällystetty luontokuvin. Luulenpa, että jo mennessään sairaalaan potilaan pelkotila vaimenee, kun rakennus näyttääkin satumetsältä.
 |
| Mikkelin keskussairaalan julkisivua, Lauri Nykopp, 2019 |
Länsi-Savo -lehden numerossa 9.9.19 kerrotaan tästä projektista. Mikkelin keskussairaalan uuden Perhetalon julkisivuteos on Hirvensalmella asuvan taiteilijan Lauri Nykoppin suunnittelema. Se koostuu 634 lasilevystä, joihin on printattu koivumetsän elementtejä ja jotka on kiinnitetty 30 sentin etäisyydelle rakennuksen ulkoseinästä. Kokonaisuus on suunniteltu niin, että rakennuksen sisäpuolelta katsottuna kuhunkin ikkunaan avautuu erilainen näkymä. Teos on hankittu ns. prosenttiperiaatteella (prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen.) Perhetalossa palvellaan alle 18-vuotiaita.
 |
| Mikkelin keskussairaalan julkisivua, Lauri Nykopp, 2019 |
Lauri Nykopp on syntynyt Helsingissä vuonna 1957. Hän on kuvataiteilija, mediataiteilija, valokuvataiteilija ja äänitaiteilija. Taiteilijaesittelyssä hänet kuvataan renesanssi-ihmiseksi, joka nykyisin tekee etupäässä kuvataidetta ja työskentelee vuoristo- ja merimelontaoppaana.
Aikaisemmin hän on tullut tunnetuksi myös huippu-urheilijana, avantgardemusiikin ja performanssitaiteen tekijänä, vuorikiipeilijänä ja City-lehden perustajana ja toimitusjohtajana.
- Vaikuttavaa!
😰
Mitä sitten on näkyvissä, kun Jyväskylässä menee sairaalaan? Meillekin on valmistumassa uusi keskussairaala ensi vuonna ja sinne on tulossa usean taiteilijan teoksia, joissa myös on luonto aiheena. Nyt vielä kuljemme vanhaan keskussairaalaan ja sen pihassa meitä odottaa kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen teos Lähtö. Nimikin on jo jotain kohtalokasta. Siinä ilmeisesti on parvi lintuja lähdössä lämpimämpiin maihin. Teos sinänsä on ihan taidokas, mutta sen herättämät mielikuvat synkät. Painavat, mustat graniittilohkareet ovat kuin raskas paino sydämellä. Lähtö tuo mieleen lopullisen lähdön tästä maailmasta, se voi olla helpotus, mutta vielä suuremmalla todennäköisyydellä luopumisen tuskaa.
Veikko Hirvimäestä olen kirjoittanut aiemmin Torikuningas-teoksen yhteydessä 26.3.19.
 |
| Lähtö, Veikko Hirvimäki, musta graniitti ja betoni, 1989 |
 |
| Rumat, uteliaat ja hyväntahtoiset, Raimo Heino, 1979 |
Taidemuseon teostiedoissa kerrotaan, että veistoksen suunnittelussa on otettu huomioon talon arkkitehtuuri: muoto toistaa rakennuksen korkeaa ja kapeaa ikkunajaottelua. - Vain alan asiantuntija osaa katsoa teosta tällä silmällä!
Samoin siellä kuvaillaan hahmojen muistuttavan potilaita terveysasemalla käynnin jälkeen.
- Taas iso kysymysmerkki: miten niin??? Kuka on silloin ruma, kuka utelias, kuka hyväntahtoinen? Minä ainakin olisin vain joko helpottunut tai ahdistunut, lääkärinlausunnosta riippuen.
Raimo Heino on syntynyt vuonna 1932 Helsingissä ja kuollut vuonna 1995. Hän kävi Suomen Taideakatemian koulun ja valmistui kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1963. Opettajana hän toimikin kolmisenkymmentä vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti mitalien ja juhlarahojen suunnittelijana. Suomalainen kahden euron kolikko, jossa on lakan marjoja ja kukkia, on hänen reliefinsä mukaan suunniteltu. Raimo Heino sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1985.
Jyväskylässä Raimo Heinolta on kaksi muuta teosta: Metamorfoosi Yliopiston kampuksella ja Väinö Voionmaan muistomerkki Cygnaeuksen koulun takana. Ne esittelen myöhemmin.
 |
| Kukka, Anne Alho, 1989 maalattu teräs |
Taidemuseon esittelytekstissä Anne Alho kuvaa näkemystään, että ruostunut pelti tai harjateräs voi antaa muodon totuudelle ja kauneudelle siinä missä marmori tai pronssi. "Koen vanhan pellin kauniina. Ruosteessa on mukana aika, se tavallaan konkretisoi ajan kulumisen. Ruostehan on palamista, hapettumista. Itse kukin tässä hapettuu koko ajan."
- Tottahan se on, mutta haluaisin taistella ruostumista vastaan. Yksi keinoni siihen on kirjoittaa tätä blogia.
Alhon ja hänen muita teoksiaan olen esitellyt postauksissani 8.3.19, 14.4.19 ja 19.6.19. Suosittelen katsomaan ne uudelleen, jos olet kiinnostunut.
 |
| Keski-Suomen keskussairaala, valmistuu v. 2020 |
Tässä vieressä vertailun vuoksi kuva Keski-Suomen keskussairaalan tämän päivän rakennusvaiheesta. Ei merkkiäkään väri-iloittelusta.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Länsi-Savo
taiderakentamisessa.fi
Kommentit ovat tervetulleita.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. Klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa.
1. Klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa.
2. Valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'; (halutessasi voit laittaa viestin loppuun etunimesi tai nimikirjaimesi tms. erotukseksi muista anonyymeistä!).
3. Kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Uskomattoman kaunista Mikkelissä! Toivottavasti meidän päättäjät ovat tehneet opintomatkan Mikkeliin. Tulokset näemme sitten aikoinaan taidevalinnoissa. Kiitos että laitoit meille kauniit kuvasi!
VastaaPoistaKaunista on, järki-minä ajattelee seuraavaksi, että miten nämä kestävät ja miten ne pidetään puhtaina!
VastaaPoista