Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadun varrella seisoo surullisena ja hylättynä osa entistä keskusseurakuntataloa (rak. 1962, arkkitehti Markus Tavio). Se odottaa, keksisikö joku sille vielä käyttöä.
Rakennuksen ulkoseinässä on kuvanveistäjä Pauli Koskisen reliefi "Kylväjä". Työ edustaa hyvin Koskisen realistista tyyliä ja osoittaa hänen kunnioitustaan maanviljelijöiden tärkeää tehtävää kohtaan.
Kohta taas on kylvöjen aika. Eräillä paikkakunnilla on vuosikymmenten ajan ollut tapana järjestää yhteisöllinen kylvön siunaus. On tiedostettu, että hyvä sato ei ole itsestäänselvyys. Luonnonolosuhteet vaihtelevat eri vuosina, milloin on liian kuivaa, milloin märkää, joskus taas halla tai helle tuhoaa satoa. Ei ihminen, vaan Luoja hallitsee maailmankaikkeutta, "Hän säät ja ilmat säätää", lauletaan virressäkin. Hänen puoleensa pieni ihminen kääntyy.
Tänä keväänä 2020 on puhuttu omavaraisuuden tärkeydestä kriisiaikoina, jollaista nytkin elämme koronaviruksen levitessä maasta toiseen. Yhteiskunta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä niin, että suomalaiset eivät enää selviä maataloustöistä ilman ulkomaista työvoimaa. Rajojen ollessa suljettuina tästä on tullut ongelma. Ennen työt hoidettiin oman perheen voimin - sellainen tilanne avautuu reliefissäkin - ja vielä kauemman aikaa sitten apuna olivat rengit ja piiat, joiden ammattikunta on yhteiskunnasta hävinnyt. Toivotaan, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin ja saamme tänä syksynäkin oman maan viljaa, vihanneksia ja marjoja säilöön..
Toinen aiheeseen liittyvä taideteos löytyy Viitaniemestä Jaroslavlin aukiolta. Kopi-Jyvän entisen toimitalon seinässä on teos, jonka voi tulkita kiitokseksi sadosta. Taiteilija Onni Kososen "Viljantähkiä" on koristeellinen ornamentti siilomaisen seinän pinnalla. Voimme kuvitella toiveajatuksen, että säiliö olisi täynnä jyviä. Nyt ei niin ole konkreettisesti, mutta kuvaannollisesti. Jyvässähän on tallella uuden kasvun salaisuus. Olemme jokainen yksi jyvä - mitä ravintoa imemme itseemme? Tuottaako se hyvää vai katkeraa makua? Onko lopputulos ravitseva vai myrkyllinen?
Ei ole sattumaa, että seurakunnan rakennuksessa on kylväjäaiheinen taideteos. Raamatussa on aiheesta opetuksia. Muistatte ehkä kylväjävertauksen, jossa osa siemenistä putosi tien oheen ja linnut söivät ne, osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa ne nousivat oraalle, mutta auringon noustua kuivettuivat, osa putosi ohdakkeiden joukkoon ja tukahtui sinne, mutta osa putosi hyvään maahan ja antoi moninkertaisen sadon. Lue vertauksen selitys Matteuksen evankeliumin luvusta 13. Toinen vertaus kertoo viinitarhurista, joka palkkasi työmiehiä viinitarhaansa. Se löytyy luvusta 20.
Tämän postauksen taiteilijat ovat tuttuja jo aikaisemmista kirjoituksistani, joten en tässä toista niitä. Ne löytyvät, kun kirjoitat hakukenttään (suurennuslasi) taiteilijan nimen. Näkyviin tulevat kaikki ne postaukset, joissa ko. taiteilijan töitä esitellään. Mainitsen vain Koskisen Minna Canth -patsaan (14.3.19) ja Kososen Ystävyyden viilan (4.4.19).
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
Rakennuksen ulkoseinässä on kuvanveistäjä Pauli Koskisen reliefi "Kylväjä". Työ edustaa hyvin Koskisen realistista tyyliä ja osoittaa hänen kunnioitustaan maanviljelijöiden tärkeää tehtävää kohtaan.
 |
| Kylväjä, Pauli Koskinen, 1963, patinoitu pronssi |
Kohta taas on kylvöjen aika. Eräillä paikkakunnilla on vuosikymmenten ajan ollut tapana järjestää yhteisöllinen kylvön siunaus. On tiedostettu, että hyvä sato ei ole itsestäänselvyys. Luonnonolosuhteet vaihtelevat eri vuosina, milloin on liian kuivaa, milloin märkää, joskus taas halla tai helle tuhoaa satoa. Ei ihminen, vaan Luoja hallitsee maailmankaikkeutta, "Hän säät ja ilmat säätää", lauletaan virressäkin. Hänen puoleensa pieni ihminen kääntyy.
Tänä keväänä 2020 on puhuttu omavaraisuuden tärkeydestä kriisiaikoina, jollaista nytkin elämme koronaviruksen levitessä maasta toiseen. Yhteiskunta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä niin, että suomalaiset eivät enää selviä maataloustöistä ilman ulkomaista työvoimaa. Rajojen ollessa suljettuina tästä on tullut ongelma. Ennen työt hoidettiin oman perheen voimin - sellainen tilanne avautuu reliefissäkin - ja vielä kauemman aikaa sitten apuna olivat rengit ja piiat, joiden ammattikunta on yhteiskunnasta hävinnyt. Toivotaan, että kaikki kääntyy lopulta parhain päin ja saamme tänä syksynäkin oman maan viljaa, vihanneksia ja marjoja säilöön..
Toinen aiheeseen liittyvä taideteos löytyy Viitaniemestä Jaroslavlin aukiolta. Kopi-Jyvän entisen toimitalon seinässä on teos, jonka voi tulkita kiitokseksi sadosta. Taiteilija Onni Kososen "Viljantähkiä" on koristeellinen ornamentti siilomaisen seinän pinnalla. Voimme kuvitella toiveajatuksen, että säiliö olisi täynnä jyviä. Nyt ei niin ole konkreettisesti, mutta kuvaannollisesti. Jyvässähän on tallella uuden kasvun salaisuus. Olemme jokainen yksi jyvä - mitä ravintoa imemme itseemme? Tuottaako se hyvää vai katkeraa makua? Onko lopputulos ravitseva vai myrkyllinen?
 |
| Viljantähkiä, Onni Kosonen, 1997, ruostumaton teräs rakennuksen arkkitehti Olavi Noronen |
Ei ole sattumaa, että seurakunnan rakennuksessa on kylväjäaiheinen taideteos. Raamatussa on aiheesta opetuksia. Muistatte ehkä kylväjävertauksen, jossa osa siemenistä putosi tien oheen ja linnut söivät ne, osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa ne nousivat oraalle, mutta auringon noustua kuivettuivat, osa putosi ohdakkeiden joukkoon ja tukahtui sinne, mutta osa putosi hyvään maahan ja antoi moninkertaisen sadon. Lue vertauksen selitys Matteuksen evankeliumin luvusta 13. Toinen vertaus kertoo viinitarhurista, joka palkkasi työmiehiä viinitarhaansa. Se löytyy luvusta 20.
Tämän postauksen taiteilijat ovat tuttuja jo aikaisemmista kirjoituksistani, joten en tässä toista niitä. Ne löytyvät, kun kirjoitat hakukenttään (suurennuslasi) taiteilijan nimen. Näkyviin tulevat kaikki ne postaukset, joissa ko. taiteilijan töitä esitellään. Mainitsen vain Koskisen Minna Canth -patsaan (14.3.19) ja Kososen Ystävyyden viilan (4.4.19).
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti