Eletään pääsiäisviikon lauantaita tätä kirjoittaessani. On viimeinen hetki paneutua pääsiäisaiheeseen. Muistin, että minulla on aiheeseen sopiva kuva vuoden takaa: Pupumuori.
Jyväskylässä on asuinalue nimeltä Pupuhuhta noin neljän kilometrin päässä keskustasta Huhtasuon kaupunginosassa. Kerrostalovaltainen asutus sijoittuu jyrkän mäen rinteelle. Kun aluetta aikoinaan 1970-luvulla rakennettiin, tehtiin sinne myös alakoulu. Sen pihaan haluttiin jokin lapsille sopiva teos ja sellainen tilattiin taiteilija Helmer Seliniltä. Koulu on lakkautettu vuonna 2019 ja lapset menevät nyt Kangasvuoren päiväkoti-kouluun. Teos lienee vielä paikoillaan.
Pääsiäiseen liitetään pajunkissat, rairuohot, suklaamunat ja -puput, virpomiset ja siitä saadut "palkat". Ne kuvaavat uutta alkua, kuten Jeesus nousemalla kuolemasta uuteen elämään taivaallisen Isänsä luo. Ihmisten on helppo keskittyä näihin maallisiin perinteisiin, monikaan ei ajattele niiden kristillistä vertauskuvallisuutta. Nykyajan lapset tuskin ovat kuulleetkaan 2000 vuoden takaisista tapahtumista, niin ohueksi on tietoisuus kristillisestä sanomasta hiipunut. Koska evoluutio, eikä siitä sen enempää.
Taiteilija Helmer Selinin toinen teos on Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Se on muistokivi Jalkaväkirykmentti 48:lle, joka lähti sotaan tuolta paikalta vuonna 1941. Joukossa oli monia seminaarin opiskelijoita, joista muutamien elämä päättyi taistelutantereilla. Rykmentin taisteluiden tie on kaiverrettu laattaan: Meriä - Oinaanvaara - Pajasyrjä - Rautalahti - Rajajoki - Kuuterselkä - Tali - Ihantala - Noskua. Yliopiston rakennuksista silloisessa päärakennuksessa toimi pääesikunta, Villa Ranassa kuntoutusosasto ja H-rakennuksessa sotasairaalan toipilasosasto, normaalikoulu oli sotasairaalana.
Ei ole kaukaa haettu rinnastus pääsiäiseen siinäkään, että nuo nuoret miehet antoivat henkensä, jotta meillä olisi itsenäinen isänmaa ja vapaus harjoittaa kristillistä uskoamme. Jeesus antoi henkensä, jotta meillä olisi pääsy kuoleman jälkeen taivaan valtakuntaan, iankaikkiseen elämään.
Helmer Selin syntyi savusaunan oljille vuonna 1920 Hartolassa - 100 vuotta sitten. Hän kävi Korpilahdella Heinosniemen supistetun kansakoulun ja oli sen jälkeen metsä- ja uittotöissä kolme vuotta. Vuonna 1937 hän hakeutui taidekouluun Viipuriin, jossa hänellä oli sukulaisia. Koulu toimi Ullbergin suunnittelemassa taidemuseossa. Aallon suunnittelemasta Viipurin kirjastosta Selin hankki kirjalliset taitonsa. Upeaa!
Selin oli sodassa ja haavoittui kahdesti. Paluu siviilielämään ei ollut helppoa. Toivuttuaan hän alkoi jakaa taitojaan innolla erityisesti niille, joilta sota oli vienyt koulutusmahdollisuudet. Hänen oma tuotantonsa on moninainen: maalaustaidetta, kuvanveistoa, heraldiikkaa, runoja, opetusta, taidekurssien organisointia, kilpailujen arvostelijana toimimista, näyttelyiden kokoamista, rakentamista ja esittelyä. Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Jyväskylässä vuonna 1945. Maalaustaiteessa hänet tunnetaan ekspressiivisistä luontoaiheista, joissa Päijänne oli tärkeä inspiraation lähde. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäsen ja toimi myös läänin taidetoimikunnan jäsenenä.
Helmer Selinin taiteesta kannattaa mainita vielä Halssilan kirkon alttaritaideteos "Golgatan maanjäristys" (taas palaamme pääsiäisaiheeseen). Harmi vaan, että kirkko on nyt suljettu eikä teosta pääse katsomaan. Korpilahden vaakuna, jossa on kolme joutsenta, on Selinin suunnittelema. Kuntaliitoksen jälkeen se toimii "epävirallisena kotiseutuvaakunana" vuodesta 2009.
Selinin runoja on eri julkaisuissa. Runoelma Suuren järven laulu ja runoja vuodenkierrosta voitti Keski-Suomen taidetoimikunnan kirjallisuuskilpailun runosarjan 1972. Sen loppuosassa saastunut Päijänne on yleismaailmallisen luonnonkatastrofin ilmentymä. Sotakokemuksia on kuvattu runomuodossa teoksessa Helvetin sukupolvi. Mielenkiintoiselta vaikuttaa teos Haikusaunan haikuja (1993), joka sisältää japanilaispoljentoisia haiku- ja tanka-runoja. Helmer Selin kuoli Jyväskylässä vuonna 2017.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi
Putkilahden kylälehti 8/2010, Teivas Oksalan kirjoitus, Selin 90 v. (löytyy netistä)
kirjasampo.fi (haikuruno täältä)
Suositus, katso:
elavamuisti.fi (Nelostie: Jyväskylästä Korpilahteen (Osa 6) Mtv:n sarjassa haastatellaan Seliniä, Kososta ja Santasta Päijänteen rannalla v. 1965)
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
Jyväskylässä on asuinalue nimeltä Pupuhuhta noin neljän kilometrin päässä keskustasta Huhtasuon kaupunginosassa. Kerrostalovaltainen asutus sijoittuu jyrkän mäen rinteelle. Kun aluetta aikoinaan 1970-luvulla rakennettiin, tehtiin sinne myös alakoulu. Sen pihaan haluttiin jokin lapsille sopiva teos ja sellainen tilattiin taiteilija Helmer Seliniltä. Koulu on lakkautettu vuonna 2019 ja lapset menevät nyt Kangasvuoren päiväkoti-kouluun. Teos lienee vielä paikoillaan.
 |
| Pupumuori, Helmer Selin, 1982. betoni, rauta, puu, 6 x 2,5 m |
Pääsiäiseen liitetään pajunkissat, rairuohot, suklaamunat ja -puput, virpomiset ja siitä saadut "palkat". Ne kuvaavat uutta alkua, kuten Jeesus nousemalla kuolemasta uuteen elämään taivaallisen Isänsä luo. Ihmisten on helppo keskittyä näihin maallisiin perinteisiin, monikaan ei ajattele niiden kristillistä vertauskuvallisuutta. Nykyajan lapset tuskin ovat kuulleetkaan 2000 vuoden takaisista tapahtumista, niin ohueksi on tietoisuus kristillisestä sanomasta hiipunut. Koska evoluutio, eikä siitä sen enempää.
Taiteilija Helmer Selinin toinen teos on Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Se on muistokivi Jalkaväkirykmentti 48:lle, joka lähti sotaan tuolta paikalta vuonna 1941. Joukossa oli monia seminaarin opiskelijoita, joista muutamien elämä päättyi taistelutantereilla. Rykmentin taisteluiden tie on kaiverrettu laattaan: Meriä - Oinaanvaara - Pajasyrjä - Rautalahti - Rajajoki - Kuuterselkä - Tali - Ihantala - Noskua. Yliopiston rakennuksista silloisessa päärakennuksessa toimi pääesikunta, Villa Ranassa kuntoutusosasto ja H-rakennuksessa sotasairaalan toipilasosasto, normaalikoulu oli sotasairaalana.
 |
| JR48:n muistokivi, Helmer Selin, 1995, graniitti, luonnonkivi |
Ei ole kaukaa haettu rinnastus pääsiäiseen siinäkään, että nuo nuoret miehet antoivat henkensä, jotta meillä olisi itsenäinen isänmaa ja vapaus harjoittaa kristillistä uskoamme. Jeesus antoi henkensä, jotta meillä olisi pääsy kuoleman jälkeen taivaan valtakuntaan, iankaikkiseen elämään.
Helmer Selin syntyi savusaunan oljille vuonna 1920 Hartolassa - 100 vuotta sitten. Hän kävi Korpilahdella Heinosniemen supistetun kansakoulun ja oli sen jälkeen metsä- ja uittotöissä kolme vuotta. Vuonna 1937 hän hakeutui taidekouluun Viipuriin, jossa hänellä oli sukulaisia. Koulu toimi Ullbergin suunnittelemassa taidemuseossa. Aallon suunnittelemasta Viipurin kirjastosta Selin hankki kirjalliset taitonsa. Upeaa!
Selin oli sodassa ja haavoittui kahdesti. Paluu siviilielämään ei ollut helppoa. Toivuttuaan hän alkoi jakaa taitojaan innolla erityisesti niille, joilta sota oli vienyt koulutusmahdollisuudet. Hänen oma tuotantonsa on moninainen: maalaustaidetta, kuvanveistoa, heraldiikkaa, runoja, opetusta, taidekurssien organisointia, kilpailujen arvostelijana toimimista, näyttelyiden kokoamista, rakentamista ja esittelyä. Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Jyväskylässä vuonna 1945. Maalaustaiteessa hänet tunnetaan ekspressiivisistä luontoaiheista, joissa Päijänne oli tärkeä inspiraation lähde. Hän oli Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäsen ja toimi myös läänin taidetoimikunnan jäsenenä.
Helmer Selinin taiteesta kannattaa mainita vielä Halssilan kirkon alttaritaideteos "Golgatan maanjäristys" (taas palaamme pääsiäisaiheeseen). Harmi vaan, että kirkko on nyt suljettu eikä teosta pääse katsomaan. Korpilahden vaakuna, jossa on kolme joutsenta, on Selinin suunnittelema. Kuntaliitoksen jälkeen se toimii "epävirallisena kotiseutuvaakunana" vuodesta 2009.
Selinin runoja on eri julkaisuissa. Runoelma Suuren järven laulu ja runoja vuodenkierrosta voitti Keski-Suomen taidetoimikunnan kirjallisuuskilpailun runosarjan 1972. Sen loppuosassa saastunut Päijänne on yleismaailmallisen luonnonkatastrofin ilmentymä. Sotakokemuksia on kuvattu runomuodossa teoksessa Helvetin sukupolvi. Mielenkiintoiselta vaikuttaa teos Haikusaunan haikuja (1993), joka sisältää japanilaispoljentoisia haiku- ja tanka-runoja. Helmer Selin kuoli Jyväskylässä vuonna 2017.
Huolten unohdus.
Turhuus kauas jäänyt ja
läsnä kaikkeus.
(Haikusaunan haikuja, s. 81)
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi
Putkilahden kylälehti 8/2010, Teivas Oksalan kirjoitus, Selin 90 v. (löytyy netistä)
kirjasampo.fi (haikuruno täältä)
Suositus, katso:
elavamuisti.fi (Nelostie: Jyväskylästä Korpilahteen (Osa 6) Mtv:n sarjassa haastatellaan Seliniä, Kososta ja Santasta Päijänteen rannalla v. 1965)
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti