Nappaako kala?

Keski-Suomen järvet vapautuvat jääpeitteestä yleensä näin vapun tienoilla. Tiedän, että on iso joukko ihmisiä - he ovat pääsääntöisesti miehiä - jotka odottavat innolla pääsyä taas kalastamaan. Verkot, katiskat, rysät, onget, vavat ja vieheet etsitään ja kunnostetaan, ja sitten vesille.

Taiteeseenkin kalat ovat uineet. Vaajakosken Naissaaressa on kuvanveistäjä Juhani Saksan pronssiin vangistema Kisailijat-patsas, oivallisesti virran partaalla. 


Kisailijat, Juhani Saksa, pronssi, 2007

On helppo kuvitella aikaa pari sataa vuotta sitten, kun silloinen Haapakoski kuohui vapaana ja vaelluskalat liikkuivat vesistössä. Asutus oli vähäistä ja ihmiset kalastivat vain tarpeeseen. Täältä Päijänteeltä ylävirtaan kohti Keitele-järveä on viisi koskea, jotka nykyään on varustettu kanavasuluin ja monessa on myös voimalaitos. Laukaassa Kuusaankoski kuohuu vielä vapaana, sillä kanava on sijoitettu kosken sivu-uomaan. Se on tietääkseni eteläisen Suomen suurin vapaa koski ja suosittu urheilukalastajien virkistysalue. Keskisuomalaisessa oli muutama päivä sitten juttu, jossa kerrottiin, että Vaajakoskella lipotaan kuoreita näin vapun tienoilla parin viikon ajan. Kuoreet ovat pieniä vaelluskaloja, jotka ilmaantuvat laumoittain ja niitä saa haaviin runsain määrin. Ovat kuulemma muikun veroisia syötäviä.

Kalaportaita pitkin älykkäät kalat löytävät tien vastavirtaan. Lohikaloja on tutkittu ja havaittu, että kalat ovat oppivia ja tuntevia olentoja. Niillä on keskenään jopa ystävyyssuhteita. Vaelluskalaparvissa kookkaammat ja siis vanhemmat kalat johtavat ja näin opettavat nuoremmille reittien ravinto- ja kutupaikat. Kalat tuntevat kipua ja oppivat välttämään paikkoja, joissa ovat sitä tunteneet. Toivonkin, että se kalastustapa, jossa kala pyydystetään koukkuun, irrotetaan ja päästetään vapaaksi, loppuisi turhan kärsimyksen tuottavana.

Kisailijat-patsas on hankittu 50:tä toimintavuottaan juhlineen paikallisen Lions Clubin aloitteesta ja sen kustannuksiin ovat osallistuneet eri liikelaitokset. Teos on lahjoitettu Jyväskylän maalaiskunnalle, joka nyt on yhtä Jyväskylän kaupungin kanssa.

Patsaan tekijä Juhani Saksa (s. 1939) työskentelee Kangasniemellä. Sinne on ollut kesäisin mahdollista mennä tutustumaan, mutta varmaan tänä kesänä on rajoituksia. Vahinko, etten viime kesänä ehtinyt käydä... Juhani Saksa kouluttautui mekaanisen puunjalostuksen teknikoksi ja merkonomiksi sekä suoritti tutkinnon Englannissa The Royal Society of Arts:issa. Päätoimiseksi kuvanveistäjäksi hän ryhtyi keski-iässä Italian Carrarassa, jossa hän sai kokeilla erilaisia marmorilaatuja viettäessään siellä kymmenen kaamosaikaa.

Juhani Saksa on antanut luvan kosketella teoksiaan: "Kivillä on paljon kerrottavaa, mutta niitä tarkastelevilla pitää olla kiinnostusta ja antaa kivelle mahdollisuus avautua. Oma osani tässä tapahtumaketjussa on pieni, mutta yritän parastani. Poistan kivilohkareesta kaiken ylimääräisen ja tuon esille, mitä kunkin kiven sisälle on aikojen kuluessa muodostunut. Jokaisen kiven sisällä on oma aiheensa. Uuden muodon tarkoituksena on herättää ohikulkijoissa kiinnostusta ja käynnistää katselijan mielikuvitus. Veistoksiani saa kosketella. Useimmille kiven lämpö ja sen pinnan pehmeys tuottaa yllätyksen. Kivi elää koko ajan - se huomioi ympäröivän lämmön, ilman kosteuden ja valon."

Juhani Saksa on osallistunut lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänen teoksiaan on monissa julkisissa kokoelmissa. Hän on myös kirjallisesti lahjakas. Novellikokoelma Olipa kerran... ilmestyi 2013. Mainittakoon vielä suvun lahjakkuudesta, että hänen poikansa, valokuvaaja Perttu Saksa, on Mauno Koiviston hautakiven suunnittelija (ks. 31.10.19 postaus).



Hiljattain näin vastaavanlaisen teoksen Teneriffalla bussin ikkunasta. Asetelma on samantapainen, mutta laji eri, lienevät delfiinejä.


Patsas Puerto de la Cruzissa

Jyväskylän keskustassa Asemakadulla on ns. Siklan talo. Sen päädyssä on komea Kalat-seinämaalaus vuodelta 1960.


Kalat, Erkki Kantonen, 1960


SIKLA lienee sinulle yhtä outo sana kuin minullekin. Nykysuomen sanakirjan mukaan se on murteellinen muoto sanasta SIULA. Siulaksi sanotaan nuotan reiden ulointa havasta, siulaverkkoa. Avarampana merkityksenä sillä on silakkaverkkojadan päät ja myös kalapadon siivet. Termiä käytetään myös poroaitauksen yhteydessä.

Tässä Kalat -seinäteoksessa on kaksi kalaa uimassa kohti pyydystä, siklaa. Kuviot on piirretty uraviivoin ja väritetty. Kysessä on liiketalon seinä ja kalat symboloivat kauppaan meneviä asiakkaita.

Arkkitehti Erkki Kantonen on suunnitellut tämän talon ja seinätaideteoksen. Hän toimi pitkään Jyväskylän kaupunginarkkitehtina ja hän on suunnitellut Jyväskylään useita rakennuksia, mm. Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-rakennukset ja nyttemmin käytöstä poistetut Keljon, Lohikosken ja Halssilan kirkot (ks. 12.6.19 postaus), jotkut näistä yhdessä muiden arkkitehtien kanssa. Myös Kirkkopuiston veteraanimuistomerkki on hänen suunnittelemansa (ks. 27.4.19 postaus).

Etsiessäni tietoja tähän kirjoitukseen päädyin netissä Alvar Aalto -seuran tilaisuuden taltiointiin, jossa Erkki Kantonen kertoi yhteyksistään arkkitehti Alvar Aaltoon. Siitä ilmeni, että Aallon alkuperäinen suunnitelma Jyväskylän kaupunginteatteriksi oli paljon suurempi eli tuhannen hengen katsomo nykyisen 550:n sijaan. Raha tuli esteeksi ja teatteria pienennettiin ja julkisivulta jätettiin pois pilarien väliin aiotut Laila Pullisen suunnittelemat patsaat. Sanonko... kääk! En voi katsoa enää teatteria ilman että sieluni silmin kuvittelen nuo veistokset siihen. Jyväskylän kaupungilla on ainainen rahapula, kun kulttuurista on kysymys.



Kuvat olen itse ottanut.

Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
Nykysuomen sanakirja
Alvar Aalto -seura
Yle Radio 1
Kuvataiteilijamatrikkeli.fi
juhanisaksa.com
wikipedia.org



Tee  näin kun haluat lähettää kommentin:

1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa

2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.

Kommentit

  1. Minulla oli aikanaan Mikkelissä kunnia olla Juhani Saksan kanssa samassa työpaikassa yksi kesä.Oli aika ujo ja hiljainen nuorimies. Tuota Naissaaren teosta en ole koskaan onnistunut näkemään, vaikka aika usein olen siellä käynyt.
    Sikla on minulle ihan tuttu sana, mutta enpä ole koskaan tiennyt sille tuota siula-merkitystä. Lapsesta lähtien sikla on ollut minulle laattamainen työkalu, jolla puupintaa tasoitetaan lakkausta varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisailijat-veistos löytyy parkkipaikan perältä. Kieltämättä se ei erotu sieltä helposti, vaikka onkin komea. Yritä uudelleen!

      Poista

Lähetä kommentti