Rauhan keidas

Kulttuurihistoriallinen Jyväskylän Vanha hautausmaa sijaitsee keskustan tuntumassa Puistokadun ja Tourujoen laakson välissä. Se perustettiin samana vuonna 1837 kuin kaupunkikin - sitä ennen vainajat haudattiin nykyisen Cygnaeuksenpuiston kohdalla sijainneen vanhan kirkon viereen. Tänä päivänä Vanha hautausmaa on mielenkiintoinen käyntikohde paikallishistoriasta kiinnostuneille. Käytävien varrella on penkkejä, joilla voi istua ja nauttia rauhasta ja kuunnella puitten huminaa ja lintujen laulua.

Vanhoissa hautakivissä on usein mainittu nimen ja elinajan lisäksi ammatti. Niistä saamme kuvan kaupungin varhaisista asukkaista. Jyväskylässä leimallisia ovat seminaarin ja lyseon rehtoreiden ja lehtoreiden, kauppiaiden, lääkäreiden, virkamiesten ja käsityöläismestareiden hautakivet. Joukossa on korkeita obeliskeja, reliefein koristeltuja ja muodoltaan erikoisia paaseja. 

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Walter Mikkola (1913 Hietamäki, Inkeri - 1987 Lahti). Samasta aiheesta häneltä on patsaita monilla muillakin paikkakunnilla.



Karjalaan jääneiden vainajien muistolle, Walter Mikkola, 1956

Täällä on myös Paavo Ruotsalaisen ja seppä Högmanin vuonna 1799 tapahtuneelle  kohtaamiselle omistettu muistomerkki vuodelta 1925. Siinä ovat sanat: "Tällä paikalla sijainneessa pajassa Paavo Ruotsalainen v. 1799 ensikerran tapasi Jaakko Högman'in jyväskyläläisen sepän, jonka sanat 'Yksi sinulta puuttuu ja sen kanssa kaikki: Kristuksen sisällinen tunto' tekivät hänestä kansamme herättäjän." Myöhempi tieto on kuitenkin, että Högmanin paja on ollut Äijälänsalmen rannalla, mutta eihän se ole niin oleellista. Muistomerkki sopii hyvin hautausmaalle aiheensa puolesta.



Seppä Högman ja Paavo Ruotsalainen,
herännäisyyden alkusysäys

Sankarihautausmaan Uhriliekki-teoksen olen esitellyt postauksessa 20.5.19 (katso tunnisteella Finne). Sen tekijä on kuvanveistäjä Gunnar Finne. Muurissa ovat kansalaissodan valkoisen puolen kaatuneiden nimet, tyynykivissä molemmin puolin muuria talvi-, jatko- ja Lapin sotien kaatuneiden nimet.


Sankarihautausmaa


Vuoden 1918 sodan punaisten muistomerkki Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistolle on pystytetty vuonna 1947. Paikalle on haudattu vankileireillä kuolleita, taisteluissa menehtyneet haudattiin rintamalle. Patsaassa on teksti: "Taistelimme kansanvallan ja tulevaisuuden puolesta. Noin 60 punakaartilaista 1918."


Punakaartilaisten muistomerkki, 1947
Kaivertajana Artturi Lahtinen


Nyt on jo aika esitellä muutama sukuhauta. Jyväskylään perustettiin seminaarin myötä 1800-luvulla kustantamoita, joista yksi oli Gummerus. Sen perustajan K.J. Gummeruksen ja hänen vaimonsa Gustavan hautapaadet seisovat jykevinä vierekkäin.


K.J. ja Gustava Gummerus

Piirilääkäri Wolmar Schildt on henkilö, jonka saavutuksia on pitkä lista. Lääkärintyönsä ohella hän vaikutti lyseon ja seminaarin alkuunpanemiseen sekä perusti säästöpankin. Hautakiveen on kirjoitettu venykekirjoituksella, jota Schildt esitti suomen kielen kirjoitusasuksi. Hautapaikalla on lisäksi hänen pieninä kuolleiden lastensa hautakivet. Monista muistakin hautakivistä voi nähdä, miten yleistä lapsikuolleisuus 1800-luvulla oli.



Wolmar Schildt, perhehauta

Maankuulu kanteletaiteilija Kreeta Haapasalo (1813-1893) on haudattu Jyväskylään, sillä hän vietti viimeiset vuotensa täällä tyttärensä luona. Muistomerkin pystytti 'Suomen nuoriso'.


Kreeta Haapasalo

Taiteilijoiden tekemiä veistoksia löytyy muutama. Karjalan Puku Oy:n perustajan ja toimitusjohtajan Väinö Wahlgrenin kivellä on kuvanveistäjä Eemil Halosen veistos.


Väinö Wahlgren, Emil Halonen, 1942

Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistos koristaa seminaarin kuvaamataiteen ja veiston lehtori Toivo Ojalan hautakiveä.


Toivo Ojala, Aimo Tukiainen "Kirkastunut" 


Nuorena kuolleen kuvanveistäjä Oskar Raja-ahon (k. 1932) hautakivenä on hänen itsensä vuonna 1921 suunnittelema paasi.


Oskar Raja-aho

Muita  Vanhalle hautausmaalle haudattuja taiteilijoita ovat mm. kuvataiteilijat Urho Lehtinen, Joonas Heiska ja Carl Bengts sekä runoilijat Isa Asp ja Aina Irene Mendelin ja kirjailijat Robert Kiljander ja Elsa Heporauta. Kesäisin hautausmaalle järjestetään opastettuja käyntejä, joita voi tiedustella Jyväskylä Infosta Forumista Asemakadulta.


Lähteet:
Jyväskylän vanha hautausmaa, Keski-Suomen museon julkaisu 1989
wikipedia.org



Kuvat olen itse ottanut.



Tee  näin kun haluat lähettää kommentin:

1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa

2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.

Kommentit

  1. Ihanan erilaisia hautakiviä tuolla Jyväskylän hautausmaalla. Olen itsekin käynyt siellä usein ihastelemassa niitä sekä nauttimassa rauhallisesta tunnelmasta. Huomaa kyllä, että noiden lääkäreiden sekä muiden korkeammassa asemassa olleiden ihmisten kivet ovat todella koristeellisia, eivät varmaankaan ole olleet kovin halpoja kiviä aikoinaan.

    VastaaPoista
  2. Tuo rauhan keidas on kyllä kaunis hautausmaa. Kerran olen siellä käynyt, mutta omalla lähihautausmaalla tulee usein käytyä kävelyllä ja katselemassa erilaisia hautakiviä, omat sukulaiset kun on haudattu valitettavan kauas. Nuo hautakivet tuolla ovat kyllä ihan taideteoksia, ovathan ne kuuluisien kuvanveistäjien tekeleitäkin.

    VastaaPoista
  3. Itsekin tuli ennen Poriin muuttoa usein käytyä kävelyllä tuolla rauhan keitaalla. Erityisesti tuo Väinö Wahlgrenin hautakivi on jostain syystä jäänyt itselle mieleen. Paikka on täynnä useita upeita veistoksia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti