Urheilu-uutisia!

Tein mielenkiintoisen kierroksen Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla ruska-aikaan. Iloitsin kultaisen keltaisista maisemista, peltoaukeista ja jokien verkkaisesta kulusta. Matkaa teen patsaat mielessäni. Reitin varrelle osui kolme mainiota hiihtäjäpatsasta monen muun taideteoksen ohella.

Pyhäjärven keskustassa on suihkulähteen keskellä italialaisen kuvanveistäjän Antonio da Cudanin veistos Helena Takalon kunniaksi. Teoksesta välittyy hiitämisen riemu ja vauhti. Yllätys katsojalle on - ja oli Helenalle itselleenkin -, että urheilija on kuvattu ilman vaatteita. Myös sukset ja sauvat puuttuvat, mutta asento kertoo kyllä, mistä on kysymys. Teos valmistui vuonna 2005, mutta paljastettiin vasta vuotta myöhemmin. 

Paikkakunnalla oli kiistaa suihkulähteen koosta ynnä muusta. Patsaan kustantajista on luettelo kivireunuksella. Jalustassa on laatta, jossa lukee: "Täytyy sanoa, että se luisti... sanoi olympiavoittaja Helena T. Suomalaisten sydämiin hän hiihti." Teksti jatkuu patsasta tukeneiden yhteisöjen luettelolla, mukana mm. olympiakomitea, opetusministeriö, Veikkaus Oy (vinkiksi Jyväskylään Nykäsen patsastoimikunnalle). 

Helena Takalo, tekijä Antonio da Cudan, 2006, Pyhäjärvi

Helena Takalon (s. 1947 Nivala)  meriitteihin kuuluvat olympiavoitto Innsbruckissa 5 km:llä v. 1976 ja maailmanmestaruudet Lahdessa v. 1978 5 km:llä ja 4x5 km:n viestissä. 

Kuvanveistäjä da Cudan on mielenkiintoinen tuttavuus. Hän opiskeli Suomessakin ja toimi läänintaiteilijana Pohjois-Pohjanmaalla. Siitä johtuen seudulla on useita hänen patsaitaan. Aiemmin olen esitellyt hänen työnsä Espoosta, luepa uudelleen postaus vuoden takaa "Tapiolan tantereilla" 16.10.19.

Matka jatkui Kalajoelle. Kaupungintalon viereltä löysin hiihtäjäpatsaan, joka esittää 1930- ja 1940-luvun mestarihiihtäjää Jussi Kurikkalaa (1912 - 1951). Myös  tämä veistos on Antonio da Cudanin tekemä.

Jussi Kurikkala, tekijä Antonio da Cudan, 1989, Kalajoki

Jussi (Juho) Kurikkala oli Kalajoen poikia. Kun hän sai sukset lapsena ja huomasi pärjäävänsä koululaiskisoissa, alkoi kova harjoittelu. Tasaisen maan kasvattina häneltä luontui kapuaminen ylämäissä, mutta laskuosuuksilla tuli paljon kaatumisia, kun kilpailtiin alppimaisemissa. Hän saavutti MM-kilpailuissa 4x10 km:n viestissä hopeaa 1937 ja kultaa 1938 sekä kultaa 18 km:n hiihdossa 1939. Cortina d'Ampezzon MM-kilpailuissa 1941 hän voitti kultaa 50 km:llä ja viestissä, sai hopeaa 18 km:llä, mutta näiden kisojen MM-arvo peruttiin jälkikäteen Norjan aloitteesta. Hiihdon ohella Jussi Kurikkala harrasti juoksua ja osallistui Lontoon olympialaisten maratonille 1948 tullen 13:nneksi.

Kurikkalan patsaassa mielenkiintoista ovat väljä ryppyinen hiihtoasu ja suksien "rotanloukku"-siteet. Luin Kalajoen kirjastossa Kurikkalasta tehtyä kirjaa. Siinä kuvailtiin, miten pitemmillä hiihtomatkoilla hiihtäjät pysähtyivät kesken kilpailun useita kertoja voitelemaan suksiaan uudelleen. Kirja kertoo myös, että Jussi Kurikkala harjoitti kalastusta jo poikavuosinaan juosten 10 kilometriä meren rantaan ja siitä veneellä apajille. Aikuisena hän oli mukana hylkeenpyynnissä.

Jussi Kurikkala on paljolti unohdettu hiihtäjäsuuruus, koska hän kuoli jo 38-vuotiaana syöpään. Onneksi hänen synnyinseutunsa on muistanut häntä patsaalla, joten sitä kautta hänen saavutuksensa pysyvät siellä mielissä. Patsaaseen on liitetty laatta, jossa lukee:

"Testamentti

Vaikka onkin suurta saavuttaa mainetta urheilun kilpakentillä, tärkeämpää on kuitenkin sielun pelastuminen. Muistakaa pojat Jumalaa ja iankaikkista elämää.

Jussi Kurikkala"

 Kiertomatkani lopuksi poikkesin juuri viikkoa aikaisemmin paljastetulla Juha Miedon  patsaalla Kurikassa. Kuvanveistäjä Pekka Jyhän tekemä näköispatsas lienee ihailijoiden mieleen. Patsaasta järjestettiin kutsukilpailu, jonka perusteella Jylhä valittiin tekijäksi.

Legenda, Juha Miedon patsas, tekijä Pekka Jylhä, 2020, Kurikka

Muhkea (ontto) jalusta vie huomion, se on tyypillistä Pekka Jylhää, kuvioleikattua maalattua terästä. Siellä korkealla pieneltä näyttävä, kullanhohtoinen Juha Mieto hiihtelee hiljakseen, on tainnut tulla jo maaliin ja katse on tulostaululla. Sukset, sauvat ja hiihtoasu on mukana kuvassa. Olisipa ollut mielenkiintoista nähdä mieshiihtäjä alastomana sankarina. Se varmasti olisi tuonut katselijoita kautta maan.

Juha Mieto (s. 1949 Kurikka) saavutti mitalisijoja hiihdossa, mutta ei henkilökohtaista MM- eikä olympiavoittoa koskaan. Ainut olympiakulta on tullut viestihiihdossa Innsbruckin olympialaisissa 1976. Kansanedustajana hän toimi kauden 2007-2011 keskustapuolueen riveissä. Lehtihaastattelussa Mieto sanoo, että hänelle oli tärkeää, ettei patsaaseen käytetty veronmaksajien rahaa. Varat on kerätty yrityksiltä ja yksityisiltä. Toki Kurikan kaupunkikin on ollut mukana perustusten teossa.

Kuvanveistäjä Pekka Jylhä (s. 1955 Toholampi) on ansioituneimpia nykykuvanveistäjiämme, taiteilijaprofessorina hän on ollut vuodesta 2012. Hänen kättensä jälki näkyy mm. Urho Kekkosen muistomerkissä "Lähde" Helsingissä (ks. postaukseni 15.7.19). Jyväskylän Äijälänrannan laiturin vierellä on hänen "Puutarhurin taivas"-teoksensa (ks. postaukseni 22.3.19). 

Kaikille näille kolmelle menestyneelle pohjalaishiihtäjälle on ominaista SISU, jolla hiihtouralla on edetty. Lakeudelta ponnistaville eivät mäkiset maastot ole tuttuja, mutta ne on otettu haltuun kovalla harjoittelulla. Välineissä ja voitelussakin on aika ajoin ollut toivomisen varaa, kuten Miedon uralta muistamme. Vuoden 1974 Falunin MM-hiihdoissa Mieto hiihti vielä puusuksilla, kun muilla huipuilla oli jo lasikuitusukset. 

Kuvat olen itse ottanut.

Lähteet:

wikipedia.org

Lauri Järvinen: Jussi Kurikkala - Kalajoen Junkkari, 1990

Kommentit ovat tervetulleita.

Tee  näin kun haluat lähettää kommentin:

1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa

2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)

tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi

tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.