Halusin kirjoittaa tämän postauksen jo 15.1.21, kun ensimmäisen suomalaisen - toki ruotsinkielisen - sanomalehden ensi-ilmestymisestä tuli kuluneeksi tasan 250 vuotta. Muut asiat viivästyttivät kirjoittamista ja niinpä aihe taas alkoikin paisua yli äyräidensä.
Lehti Tidningar utgifna af ett sällskap i Åbo julkaistiin Turussa 1771. Hankkeen virittäjä oli latinanprofessori ja Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan, Viitasaarella Keski-Suomessa 1739 syntynyt suurmies. Sopivasti sain joulutervehdyksenä Turusta kuvan hänen patsaastaan ja liitän sen tähän.
Olinkin harmitellut, etten ollut itse ehtinyt ottaa kuvaa tästä muistomerkistä, kun kävin Turussa pari vuotta sitten. Minulle selvisi nimittäin Elias Lönnrotin patsaan yhteydessä mielenkiintoinen yksityiskohta näistä miehistä. Kun Elias Lönnrot täytti 60 vuotta, järjestettiin hänelle rahankeräys. Hän ohjasi varat Porthanin patsaan aikaansaamiseksi. Tästä tuli Suomen ensimmäinen julkinen henkilöveistos. Kuvaavaa Eliakselle: ei itselle, vaan maansa sivistämiseen.
Wikipedia kertoo: "Carl Eneas Sjöstrand oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas. Hän toimi sitten yli 40 vuotta kuvanveiston opettajana Suomessa ja häntä on kutsuttu suomalaisen kuvanveiston isäksi." Hän syntyi 1828 Tukholmassa ja kuoli siellä 1906, mutta hänet on haudattu Helsinkiin. Hän oli saanut oman koulutuksensa sekä Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa että Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja myös Münchenissä ja Roomassa. Suomessa hän toimi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana ja polyteknisen opiston muovailun opettajana. Hänen omassa taiteessaan on paljon Kalevala-aiheisia veistoksia. (Tässäkin yhteys Lönnrotiin.)
Viitasaaren keskustassa Porthanin puistossa on Matti Peitson 1978-79 veistämä Porthanin muistomerkki ja sen lähellä Porthanin synnyinpaikalla muistokivi jo vuodelta 1884.
Toinenkin sanomalehtimerkkivuosi ajoittui liki samalle päivälle kuin tuo ensimmäinen. Keskisuomalainen-lehdellä oli 150-vuotispäivä 7.1.21. Sen perusti Tampereelta tullut liikemies Heikki Fabian Helminen Keski-Suomi -nimisenä. Lehden avustajakuntaan kuuluivat alussa mm. Ferdinand ja Minna Canth. Näkemyserot raittiuden ja anniskelun suhteen johtivat yhteistyön loppumiseen. Keskisuomalainen on nyt vanhin Suomen sanomalehdistä, kun aikaisemmin perustetut ovat lakanneet ilmestymästä.
Oma sanomalehtihistoriani on pitkä, mutta ei laaja. Kotonani luettiin Vaasa-lehteä. Lapsena luin siitä sarjakuvat ja piirtelin itse marginaaleihin kissoja ja tonttuja. Piirustuspaperia ei ollut ja niin myös kaupan käärepaperit saivat palvella harjoittelualustanani. Opiskeluaikana tilattiin Turun Sanomat ja kuunneltiin radiota, kunnes vuonna 1972 hankimme Salora-väritelevision Münchenin olympialaisia katsoaksemme. Keskisuomalainen on ollut lehteni vuodesta 1973, nyt jo useita vuosia digitaalisena.
Tätä blogiakaan ei olisi ilman sanomalehteä. Tarina menee niin, että ystäväni, joka lukee lehden perusteellisesti, huomasi pikku-uutisen Jyväskylässä olevista henkilöpatsaista. Hän ehdotti, että lähtisimme pyöräilemään ja etsimään ne. Niin teimme. Kaikkia ei löytynyt ensimmäisellä kerralla ja niinpä harrastusta jatkettiin. Myöhemmin aloin systemaattisesti käydä kuvaamassa kaikki mahdolliset patsaat. Seuraavaksi niistä oli aika tehdä muistiinpanot ja alustaksi valikoitui blogi. Ja tässä sitä nyt ollaan. Olen oppinut paljon tällä kulttuurimatkalla.
Joulun aikaan ajelin Laukaantietä ja hämmästyin nähdessäni Pykälistön patsaspuison valaistuna. Lehdessä ei ole siitä kerrottu, viime viikolla kyllä televisiossa. Liitän tähän muutaman kuvan tästä Suomen ensimmäisestä valaistusta patsaspuistosta, jonka aikaansaivat Kari ja Samuli Alonen, Pykälistön veistostaiteilijat, joista olen jo useassa postauksessa kertonut. Ideoita heillä riittää.
Saamani tiedon mukaan helmikuun TAIDE-lehdessä on juttu hiihtäjäpatsaista ja taidetaan siinä sivuta myös tulevaa Nykäsen patsasta. Jos olet kiinnostunut, katso lehti kirjastossa tai osta omaksi! Oma kirjoitukseni urheiluaiheesta löytyy tämän blogin postauksesta Urheilu-uutisia! 11.10.20 ja aiemmin myös 3.3.20 otsikolla Näköisiä urheilijapatsaita - tai sitten ei.
Saa kommentoida!
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
Kommentit
Lähetä kommentti