Kirkollista taidetta

28.2.2021

On Kalevalanpäivä, liputuspäivä suomalaisen kulttuurin kunniaksi. Niin Suomessa kuin jo satoja vuosia aiemmin muissa kulttuureissa kirkot ovat olleet huomattavia kuvataiteen esilletuojia kaikelle kansalle. Siksi tällä kertaa aiheenani on esimerkkejä kirkkotaiteesta.

Moni matkailija hakeutuu laillani kirkkoihin uusilla paikkakunnilla kulkiessaan. Minun mieleeni on erityisesti jäänyt Imatralta Tainionkosken kirkon alttariseinän taideteos. Koska muutenkin mielelläni hakeudun veden äärelle, tämä kuva virtaavasta vedestä puhuttelee minua. Kirkko on valmistunut vuonna 1932 ja sen suunnitteli arkkitehti Yrjö Vaskinen.

Kristiina Uusitalon öljymaalaus "Nyt katselemme kuin kuvastimesta,

kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin."

Tainionkosken kirkko, Imatra

Kirkon alttaria koristavan teoksen tehnyt taidemaalari Kristiina Uusitalo on syntynyt 1959 Sulkavalla ja hän on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa ja Philadelphiassa USA:ssa. Hänen värikkäitä teoksiaan voi katsella kotisivulta kristiinauusitalo.fi. Suosittelen.

Pasi Erik Karjulan teos "Jeesus sanoo: Minä olen elämän leipä."

Kuokkalan kirkko, Jyväskylä

Kuokkalan kaupunginosa Jyväskylässä sai kauan odottamansa kirkon vuonna 2010. Sen suunnittelijat olivat Anssi Lassila pääarkkitehtina, Teemu Hirvilammi sisustusarkkitehtina ja Jani Jansson projektiarkkitehtina. Alttaritaideteos tilattiin jyväskyläläissyntyiseltä taiteilijalta Pasi Erik Karjulalta. Teos koostuu erikokoisista limpunmuotoisista puukiekoista, joihin on kuvattu Kristus ja kristillisiä symboleita lehtikullalla.

Pasi Karjula on opiskellut Petäjävedellä, Kankaanpäässä ja Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän on uranuurtaja moottorisahan käyttämisestä veistäessään ja hän on tehnyt myös ympäristötaidetta, tilataidetta ja valokuvannut.

Puuristit, Imatran Kolmen Ristin kirkko, Alvar Aalto

Imatralla sijaitsee arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko, joka on valmistunut vuonna 1957. Sen alttarilla on vain kolme puista ristiä, joiden sijainti ikkunoista tulevan valon suhteen on tarkkaan mietitty. Alvar Aalto (1898 Kuortane - 1976 Helsinki) ei esittelyjä kaipaa, joten todetaan vain, että kirkko on kokonaistaideteos. Nyt se on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, harmi.

Eero Järnefelt: "Heräävä toivo", Jeesus tyynnyttää myrskyn, 1926.

Raahen kirkko

Kirkot ovat olleet vain rajoitetusti auki vuoden päivät johtuen koronapandemian leviämisvaarasta Suomessakin. Osuin oikeaan aikaan Raahessa kirkonmäelle, kun kirkko oli vielä pari minuuttia avoinna perhejumalanpalveluksen jälkeen. Sain tietää, että kirkko on aiemmasta postauksestani (7.2.20) tutun alavutelaissyntyisen Josef Stenbäckin suunnittelema ja valmistunut 1912. Kymmenen vuotta sitten suoritetuissa korjauksissa kirkkoon on palautettu Stenbäckin suunnittelma asu. Istumapaikkoja on 580. Edellinen kirkko oli puusta ja se paloi 1908. Uusi kirkko tehtiin graniittilaatoista ja raahelaiset sanoivat: "Nyt rakennetaan kirkko, joka ei pala".

Komea alttaritaulu on Eero Järnefeltin (1863-1937) käsialaa. Hänen taideoppinsa ovat Taideyhdistyksen piirustuskoulusta, Pietarin taideakatemiasta ja Pariisin Académie Julianista. Järnefelt on yksi Suomen kultakauden taiteilijoista ja hänen aiheensa kumpusivat mm. Kolin maisemista. Hän on yksi Tuusulanjärven rannan taiteilija-asujista. Hänen taiteilijakotinsa Suviranta valmistui sinne 1901.

Alttaritaulu Severin Falkman: Jeesuksen ylösnousemus, 1877.

Seinämaalaus taiteilija Lauri Välke, Öljymäen rinteet=Vuokatin vaarat

Sotkamon kirkko

Yksi vaikuttavimpia kirkkoalttarimaalauksia, mitä olen nähnyt, on Sotkamossa. Koko etuseinä on maalattu ja "kotoutettu" ympäröivään oikeaan maisemaan, Vuokatin vaaroihin. Kirkkoa on alettu rakentaa 1860-luvun nälkävuosina, jolloin neljäsosa Sotkamon väestä kuoli nälkään. Silloin kuoli myös kirkkoherra ja kirkon rakentamisesta vastannut urakoitsija. Työtä jatkettiin ja 2300 hengen kirkko vihittiin käyttöön 1870. Vuoden 1955 peruskorjauksen jälkeen sijaa löytyy yhä 1500:lle.

Taidemaalari Severin Falkman on ainakin minulle tuntematon nimi. Wikipedia tulee taas avuksi. Falkman on syntynyt 1831 Tukholmassa, kuollut 1889 Helsingissä. Hän oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisin oppilaita vuonna 1848. Hän jatkoi taideopintoja Pariisissa, Roomassa ja Münchenissä ja asettui Helsinkiin vuonna 1870. Hän oli "karelianismin ennakoija", teki matkan Itä-Suomeen, jossa kuvasi kansaa ja sen esineitä ja laati niistä kirjan 1885.

Ylivieskan ulkoilmakirkon alttari,

tuhopoltetun kirkon puutavarasta

Joudun jatkuvasti toistamaan itseäni käyttämällä taide-elämyksistä sanoja "vaikuttava", "puhutteleva", "komea", "mieleenpainuva". Näitä sanoja joudun käyttämään tästä Ylivieskan kirkon raunioilla olevasta alttaristakin. Tämä ei ole komea, vaan sydäntäraastava, ei tunnetun taiteilija teos, vaan jäännös 1786 rakennetusta, 2016 pääsiäislauantaina tuhopoltetusta kirkosta. Kirkon paikalla on penkkejä ja tämä alttari. Mitään ei saatu pelastettua vanhasta kirkosta. Uutta kirkkoa rakennetaan viereen ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna, 2021. Viime syksynä näkemäni rakennusvaiheen mukaan voin sanoa, että kauniimpaa ei tule, mutta ehkä käytännöllisempi ja uudenaikaisempi...

Vaikka taiteilijoita pidetään usein "maallisina", "boheemeina" tai jopa "jumalattomina", saan yhä uudelleen ihmetellä monen taiteilijan Raamatun tuntemusta ja kykyä sen sanoman tulkitsemiseen taiteen keinoin. - Tästä jäivät vielä puuttumaan esimerkiksi Sastamalan Pyhän Olavin kirkon uudet maalaukset ja Toivakan kirkon maalaukset puhumattakaan vanhojen kuvakirkkojen kuten Haukiputaan ja Isonkyrön kirkkojen maalaukset. Ehkä palaan aiheeseen vielä uudelleen. Suuri kiitos siitä, että joka puolella kaunista maatamme on myös kaunista taidetta kirkoissa kaikkien silmille vapaasti katsottavissa, kunhan kirkkojen ovet saadaan taas auki useammalle kuin kuudelle. 

Lähteet: Wikipedia, kirkkojen esitteet

Kuvat olen itse ottanut.

Tämä on blogini kaksivuotisjuttu!

Saa kommentoida!

Tee  näin kun haluat lähettää kommentin:

1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa

2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)

tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi

tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.