JYVÄSKYLÄN MAAMERKIT
Ensimmäisessä Visit Jyväskylä -postauksessani kuvittelin näkymiä Matkakeskukseen saapuneen kävelevän vierailijan silmin 11.6.2019. Tällä kertaa katsomme kaupunkia kauempaa, autolla keskustaa lähestyvän näkökulmasta.
"Nelostie" on Suomen selkäranka, se kulkee Helsingistä Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle. Vaajakoskella ollaan jo Jyväskylässä. Sen sillalla joutuu usein hidastamaan ruuhkien vuoksi, joten siinä voi katsella vähän sivullekin. Vanha sähkölaitos kanavan varrella ja Naissaaren idyllinen puisto vanhoine rakennuksineen on viehättävää kansallismaisemaa.
Lähes jokaisella kaupungilla on jokin rakennelma, josta kyseinen kaupunki tunnetaan. Jyväskylässä se on eittämättä Vesilinna ja itse Harju, jonka huipulla vesitorni seisoo. Vesilinna on rakennettu vuonna 1953, sen suunnitteli arkkitehti Olavi Kivimaa (1909 Hartola - 1998 Jyväskylä). Hän toimi Jyväskylän kaupunginarkkitehtina 1947-60 ja sen jälkeen Keski-Suomen lääninarkkitehtina.
Vesilinna on paitsi iso vesisäiliö, myös näkötorni ja ravintola. Sen alakerrassa sijaitsee Keski-Suomen luontomuseo, yliopiston ylläpitämä yleisölle maksuton näyttelytila. Tornin huipulla oleva kello on ystävyyskaupunki Eskilstunan lahjoittama Ruotsissa valmistettu komistus. Kesäisin tornista kaikuu iltasoittona "Nuo päivät rantamilla Päijänteen" ja adventti- ja jouluaikaan "Hiljaa, hiljaa, joulunkellot kajahtaa". Ennen Vesilinnaa Harjulla oli puinen näkötorni jo vuodesta 1887.
Jos pitäisi nimetä jokin paikka kaupungin "kruununjalokiveksi", se olisi minun mielestäni Harju, joka kuulemma ei ole harju, vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Se on mukava paikka päästä kosketuksiin luonnon kanssa keskellä kaupunkia. Nyt kun kunnallisvaalit lähestyvät ja uusia päättäjiä ollaan valitsemassa, toivoisin äänestäjien ottavan selvää ehdokkaansa suhtautumisesta kaupungin viheralueisiin. Minun mielestäni niitä pitää lisätä ja hoitaa, niin että jokaisella olisi lähietäisyydellä jokin vihreä keidas jossa istua, kävellä, mietiskellä syntyjä syviä. Rallikilpailu pitäisi kieltää tässä ympäristössä. Ja Harjua ei saa nakertaa yhtään enempää kuin on jo tehty. Kuvitelkaa, että 1940-luvulla on esitetty, että harjun hiekat kipattaisiin Jyväsjärven täytteeksi. Sillä on väliä, ketkä ovat päättämässä kaupungin asioista!
Moottoritie Vaajakoskelta tuo kohti keskustaa ja tieltä aukeaa näkymä yli Jyväsjärven Lutakkoon, entisen vaneritehtaan tontille rakennettuun kaupunginosaan. Kerrostalot nousevat kaukaa katsoen melkein vedestä, mutta lähempää katsoen välissä on kyllä maata jonkin verran, ja se maanmainio Rantaraitti kiertää aivan järven rantaa 13 kilometrin matkan. Rantaraitin varrella on lukuisia taideteoksia elävöittämässä kulkijan matkantekoa. Jos kirjoitat blogini hakukenttään sanan Rantaraitti, saat tulokseksi ne postaukset, joissa niistä on kerrottu.
Kun kaupunkia lähestyy pohjoisesta, maamerkkinä näkyy Matti Nykäsen nimeä kantava valaistu hyppyrimäki Tuomiojärven takana Laajavuoressa. Suurmäki on rakennettu vuonna 1965, muovitettu vuonna 1993. Sen vieressä on pienempi "Matti Pullin mäki", joka on rakennettu vuonna 1974. Suurmäen mäkiennätys on 110 metriä, pienen mäen 69,5 metriä talvikisoissa. Nykäsen lisäksi tältä mäeltä on ponnistanut olympiasankariksi myös yhdistetyn Samppa Lajunen.
Suoraan edessä pohjoisesta keskustaa kohti ajettaessa maisemaa hallitsee Taulumäen kirkko. Se on arkkitehti Elsi Borgin (1893 Hartola - 1958 Helsinki) suunnittelema ja valmistunut vuonna 1929. Samalla paikalla sijainnut maalaiskunnan vanha puukirkko paloi vuonna 1918. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksesta 2009 alken Taulumäen kirkko on ollut Jyväskylän seurakunnan pääkirkko. Wikipediasta löysin kuvailun: "Taulumäen kirkko on klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa". Valitettavasti minun kuvassani torniosa ei näy kokonaan - käykääpä itse katsomassa koko komeus! Torni muistuttaa ristissä olevia käsiä, kehottaa rukoukseen, jolle on aihetta tänäkin päivänä, niin kummalliseksi maailma on muuttunut.
Tampereen suunnasta Jyväskylää lähestyvä näkee ensimmäisenä Jyväsjärven ja sen ylittävät sillat. Ylistön kävelysilta Mattilanniemestä Ylistönmäelle on valmistunut 1991 ja sen molemmin puolin sijaitsee enimmäkseen yliopiston laitoksia. Vinoköysisilta on 208 metriä pitkä, pylonit 26 metriä korkeat. Sillan pielessä on myös hotelli ja ravintola.
Vaikka en ole syntyperäinen jyväskyläläinen, olen ylpeä tämän kotikaupungikseni valikoituneen* alueen kehityksestä. Uusimmista hankkeista haluan mainita hakemuksen arkkitehti Alvar Aallon humaanin, modernin tuotannon liittämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon. Jyväskylässä on nähtävissä hänen toteutuneita rakennuksiaan alkaen 1920-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Tämä oli hänen koulukaupunkinsa ja ensimmäisen arkkitehtuuritoimistonsa sijaintipaikka. Kun myös Säynätsalo kuuluu nykyään Jyväskylään, ovat sen kunnantalo ja Aallon ns. koetalo Muuratsalossa, myös Jyväskylää.
Toinen hanke on Seminaarinmäen alueelle haettava Euroopan kulttuuriperintötunnus. European Heritage Label on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötunnus, jonka voi saada kohteelle, joka on Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta tärkeä. Jos minä saisin äänestää, antaisin Seminaarinmäelle "twelve points", 12 pistettä! Sen kerroksellinen rakennuskanta alkaen 1870-luvun Kiseleffin suunnittelemista rakennuksista Alvar Aallon ja Arto Sipisen 1950-1980 -luvuilla piirtämiin rakennuksiin on huikea kokonaisuus.
Jyväskyläläiselle lukijalle nämä ovat tuttuja asioita, mutta toispaikkakuntalaisille ehkä eivät. Tervetuloa käymään Jyväskylässä ajan kanssa, täällä on paljon nähtävää ja koettavaa.
* Yliopisto oli tärkeä vetovoimatekijä, kun ammatteihin valmistuttuamme (minä ja mies) mietimme, mistä etsimme työ- ja asuinsijamme. Turkuun emme halunneet jäädä, Pohjanmaalle emme halunneet palata, lähdettiin siis Jyväskylään!
Lähde: Wikipedia
Saa kommentoida!
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
Vesilinnasta kaikuva laulua alkaa: Oi päivät seutuvilla Päijänteen.
VastaaPoistaKappaleen nimi on Laulu kotiseudulle, ja sanat on Martti Korpilahden.