Kun joku urheilija tai muu julkisuuden henkilö on ihmisten ihailun kohteena, ei aikaakaan, kun joku ehdottaa, että hänelle pitäisi pystyttää patsas jopa jo elinaikana. Ihmisiin on pinttynyt toive, että näköispatsas on aina se oikea toteutustapa. Abstraktit veistokset ovat vähemmistönä. Niistä parhaimmistoa edustaa Matti Nykäselle omistettu HÖYHEN Jyväskylässä. (Ks. postaus 5.12.23.) Seuraavassa esittelen pienen otoksen matkoiltani.
Lahden urheilukeskuksessa on Suomen naishiihtäjien "Äiteen", Siiri Rantasen, patsas. Siiri, os. Lintunen, (1924 Tohmajärvi - 2023 Lahti), oli nuoresta pitäen urheilullinen ja kilpailuhenkinen. Ensimmäisiin hiihtokilpailuihinsa hän osallistui v. 1944 äitinsä vanhoilla suksilla ja voitti. Siitä into kasvoi ja kilpailuja alkoi tulla yhä korkeammilla tasoilla. Naisille ei tuolloin ollut tarjolla mitään valmennusta. Siirin tie vei Suomen mestaruuksiin, MM-kisoihin (hopeaa ja pronssia) ja olympialaisiin (kultaa ja pronssia). Suorapuheisena ihmisenä hän piti naisten puolta Hiihtoliiton miehiä vastaan ja sai siitä tuon Äitee-nimityksen. Hän oli myös kahden pojan äiti ja onnistui yhdistämään nämä hiihdon ja kodin tehtävät miehensä myötävaikutuksella. Ansiotyössä hän oli huonekaluverhoomossa. Siirin koko elämä oli urheilua, sillä hän osallistui vielä veteraanikilpailuihin ja mm. Finlandia-hiihtoihin - viimeksi 60 km vuonna 2005, jolloin hän oli 80-vuotias. SM-mitaleja hän sai myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä. Siiri oli koko Suomen rakastama urheilija.
"Timantti hangella", Siiri Rantasen patsas. 1998
Suunnittelija Toivo Pelkonen
Kuvanveistäjä Toivo Pelkonen (1933 Räisälä - 2006 Lahti) tuli 11-lapsisesta evakkoperheestä. Taidealaa hän alkoi opiskella vaatturikoulun ohessa Helsingissä Taideteollisen koulun iltakoulussa ja sen jälkeen Taideakatemiassa. Monia opintomatkoja tehden, mm. Yhdysvaltoihin, hän kehitti taitojaan. Hänen teoksiaan on monissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Veistosten lisäksi hän suunnitteli mitaleja. Tämä teos on toteutettu keräysvaroin, sillä Siiri Rantanen ei halunnut, että urheilijoille tarkoitetuista varoista käytettäisiin yhtään hänen patsaaseensa.
Edellisen patsaan lähettyvillä on jääkiekkoilija Erkki Laineen (1957 Lahti - 2009 Asikkala) näköispatsas Lahden Reippaan väreissä. Pelattuaan muutaman vuoden Lahdessa hän siirtyi Ruotsiin ja voitti siellä kahdessa eri seurassa maalikuninkuuden. Hän pelasi myös Sveitsissä ja Saksassa ja väliaikoina Lahdessa, jossa päätti uransa vuonna 1995. Hän edusti Suomea olympialaisissa 1984 ja Galgaryssa 1988, josta tuli hopeaa. Hän valitettavasti hukkui venematkalla Kalkkisissa.
Jääkiekkoilija Erkki Laine
Bruno Kadak, 2017
Patsaan suunnittelija Bruno Kadak on virolainen taiteilija. Teos on valmistettu alumiinista Tartossa, jalusta on graniittia. Mallia tähän on otettu NHL:stä, siellä jäähallien yhteyteen on tehty pelaajapatsaita. Patsas on toteutettu yksityisin varoin.
Ratamoottoripyöräilijälegenda Jarno Saarisen (1945 Turku - 1973 Monza) patsas on Turussa Aurajoen partaalla. Jarno oli lajinsa ensimmäinen suomalainen soololuokkien maailmanmestari vuodelta 1972. Sen hän saavutti yksityisajajana. Vuonna 1973 hän liittyi Yamaha-talliin ja voitti viisi ensimmäistä kisaansa. Hän kuoli traagisesti kisaonnettomuudessa, kun edellä ajanut Renzo Passolini ajoi radan teräskaiteita päin ja hänen pyöränsä lensi Jarnon päälle. Molemmat kuolivat. Jarno oli luonteeltaan sympaattinen ja kansan rakastama. Vieläkin häntä muistetaan, hänestä tehtiin vuonna 2024 kansainvälinen, koskettava draamasarja "Jarno ja minä". Italiassa Assisissa on Jarno Saarisen puisto, jossa paljastettiin Saarisen pronssinen näköispatsas vuonna 2016. Taiteilija Elia Alunni Tullinin veistoksen kaksoiskappale on saatu Turkuun vuonna 2017.
Moottoripyörälilijä Jarno Saarinen
Elia Alunni Tullini, 2017
Elia Alunni Tullini (s. 1986) on italialainen kuvanveistäjä. Hän on opiskellut kuvanveistoa Milanossa tunnettujen kuvanveistäjien johdolla. Hänen teoksiaan on esillä useissa historiallisissa rakennuksissa ja palatseissa Umbrian alueella, jossa hän asuu ja työskentelee. Jarno Saarisen patsaan tilasi Petrignano d'Assisissa toimiva moottoripyöräkerho "Motoclub Jarno Saarinen", jonka jäsen taiteilija itsekin on. Tämä on hänen ensimmäinen teoksensa Italian ulkopuolella ja hän oli itse läsnä patsaan paljastustilaisuudessa, yleisöä oli paikalla arviolta 3000-5000.
Haapavedellä on hiitäjäpatsas, jolla muistetaan useita paikkakunnan hiihtäjiä. Katsokaapa tarkemmin varusteita. Niillä mentiin, mitä oli. Infotaulussa mainitaan hiihtäjät Aappo Luomajoki, Juho Ritola, Matti Koskenkorva ja Tapani Niku.
Hiihtäjäpatsas, Kalervo Kallio, 1965
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909 Nivala - 1969 Helsinki) on aikansa huomattavimpia taiteilijoita. Hänen teoksiaan on eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin. Hänen isänsä oli presidentti Kyösti Kallio. Jyväskylään hän on tehnyt tehtailija Wilhelm Schaumanin rintakuvan.
Haapajärvellä on menestyneen hiihtäjän Mika Myllylän (1969 Oulu - 2011 Kokkola) patsas. Yhteensä Mika voitti urallaan kuusi olympiamitalia, Naganossa 1998 kultaa, ja yhdeksän MM-mitalia, joista neljä kultaa. Loistava ura koki kolauksen Lahden MM-hiihdoissa 2001 paljastuneessa doping-skandaalissa, josta Mika ei päässyt ohi. Hän kuoli 2011 kotonaan tapaturmaisesti.
Murtunut latu, Mika Myllylän patsas, 2020
Seppo Kalliokoski
Patsaan tekijä on halsualainen kuvanveistäjä Seppo Kalliokoski (s. 1956). Hän esittelee itsensä Kuvataiteilijamatrikkelissa näin: "Jos minulla on jotain sanottavaa useimmiten minä sen sanon. Joskus sanat kuitenkin loppuvat kesken. Soittaa en osaa, enkä laulaa tai tanssia ensinkään. Kirjoittamaankaan en ole vielä kunnolla oppinut. Veistäminen on minulle luontevin tapa kertoa tarinoita, joita en osaa sanoiksi pukea." Mielestäni hän on onnistunut kuvaamaan Mika Myllylän elämän hyvin tähän erilaiseen, monitulkintaiseen teokseen. Sanoma aukeaa, kun tietää tai käy lukemassa Wikipediasta selostuksen Mikan elämänpolusta.
Aiemmin olen esitellyt jo seuraavat urheilijapatsaat tai muut taideteokset urheilusta:
Helena Takalo 11.10.20
Jussi Kurikkala 11.10.20
Juha Mieto 11.10.20
Heikki Savolainen 3.3.20
Paavo Nurmi ja Pesäpalloilija ja Jääkiekkoilija 17.6.19
Ville Ritola 3.3.20
Volmari Isohollo 3.3.20
Matti Nykänen 5.12.23
Ivar Wilskman 3.3.20
Lähteet: Wikipedia, Internet
Kuvat olen itse ottanut.
Kommentit ovat tervetulleita.
Kommentit
Lähetä kommentti