Luurankoja

 Katselin kuviani ja hämmästyin. "Nämä kaksi kuvaa täytyy yhdistää blogiin", niin ajattelin.

 Helsingin matkalla viime kesänä (2024) tuli otettua muutama veistoskuva ja yksi kuva Luomus-museosta (Helsingin Luonnontieteellinen museo). Yksi kuva siksi, että ainoa tavoitteeni oli nähdä stellerinmerilehmä, kun olin juuri lukenut Iida Turpeisen esikoisromaanin "Elolliset" (ilmestynyt 2023).

Kirja kuvaa tutkimusmatkailijoiden seikkailuja 1740-luvulla Beringin merellä  ja Stellerin sieltä löytämää erikoista merieläintä. Saamme seurata matkaa, joka ei todellakaan ollut huvimatka. Lopulta saamme tietää, että tuo eläin kuoli sukupuuttoon vain vajaat 30 vuotta myöhemmin ihmisten innostuttua pyydystämään sitä ravinnokseen. Eläimestä ei ole jäljellä muuta kuin nämä vajavaiset luut, joita on täydennetty keinotekoisilla osilla. 

Suosittelen lämpimästi lukemaan teoksen. Se avaa silmät näkemään ihmisen ahneen toiminnan luonnolle aiheuttamat tuhot. Kiitos, Iida, että käytit seitsemän vuotta elämästäsi tämän tärkeän teoksen kokoamiseen ja kirjoittamiseen.

Stellerinmerilehmä

Sitten se toinen kuva. Otin useasta kulmasta kuvan veistoksesta, joka löytyy Helsingistä Pikkuparlamentin puistosta. Kyseessä on presidentti Mauno Koiviston (1923-2017) muistomerkki "Välittäjä". Sen tekijä on kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen ja se paljastettiin Koiviston 100-vuotispäivänä vuonna 2023.

Välittäjä, Mauno Koiviston muistomerkki

Kirsi Kaulanen, 2023

Eikö teistäkin tässä ole kuin kaksi stellerinmerilehmää uimassa kuivalla maalla? Veistos on laserleikattua, kiillotettua ruostumatonta terästä ja se on kuusi metriä korkea, 15 metriä pitkä. Kirsi Kaulanen on halunnut ilmentää tällä abstraktilla teoksella Koiviston roolia välittäjänä idän ja lännen välillä. Samalla se on monimerkityksinen kuvaten esimerkiksi Koiviston luonnetta toisaalta pohdiskelevana, toisaalta särmikkäänä persoonana. Koska teoksen läpi voi kävellä, sitä voi katsella monelta suunnalta ja siinä voi nähdä monelaisia merkityksiä. Pimeällä se on valaistu.

Mauno Koiviston elämänkaari on mielenkiintoinen, satamatyöntekijästä Turun yliopiston kautta pankkimaailmaan, sitten politiikkaan (sdp), kansanedustajaksi, ministeriksi ja lopulta presidentiksi. Koiviston presidenttikaudella (1982-1994) Suomi irtisanoi YYA-sopimuksen v. 1991 ja liittyi Euroopan unioniin v. 1994. 

Kirsi Kaulanen (s. 1969 Helsinki) on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Äkäslompolossa. Kuvanveistäjäksi hän kouliutui Lapin taidekoulun, Kankaanpään taidekoulun, Tallinnan taidekoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kautta. Nykyään hän työskentelee Porvoossa. Hänen teoksiinsa kuuluu mm. ornamentiikkaa 28:sta Suomen uhanalaisen kasvin silhueteista eli hänestäkin löytyy luonnonsuojelijan näkökulmaa.

Loppupäätelmä: pysykää kohtuudessa, suojelkaa luontoa ja olkaa ystävällisiä toisillenne!

Kuvat olen itse ottanut.

Lähteet:

Iida Turpeinen, Elolliset

Wikipedia ja lehtiuutiset Internetissä

Kommentit ovat tervetulleita.