Hauskaa Vappua!


                                   Niki de Saint Phalle: Les Baigneurs (Kylpijät)

Lapsuudessani kesä alkoi vapusta. Silloin heitettiin talvitamineet nurkkaan ja laitettiin mekko päälle ja polvisukat ja kesäkengät jalkaan . Usein kyllä hytistiin vappuviuka ja ilmapallo kädessä. Uimakausi ei toki vielä alkanut, mutta pyörällä ajeltiin ja ruutua hypeltiin. 

Iloinen, vappuun sopiva kuva on Lissabonista Belemin kulttuurikeskuksen modernin taiteen museon sisäänkäynnistä. Käydessäni siellä helmikuun alussa en vielä tiennyt alkavani kirjoittaa blogia, joten en ymmärtänyt ottaa ylös, kenen teos tämä on. Jos se selviää, lisään kuvatekstin tai kommentin.

Jos matkasi suuntautuu Lissaboniin, suosittelen käymään tässä museossa. Siellä esillä olevat teokset omistaa Madeiralta lähtöisin olevan, Etelä-Afrikassa kaivos- ym. busineksilla rikastuneen José Berardon nimeä kantava säätiö. Kotimaanrakkaudesta hän on halunnut asettaa teokset kaikkien nähtäville Portugaliin useaan nimeään kantavaan museoon. (Haloo, suomalaiset miljonäärit, ottakaa mallia hänestä!)

💟

Suomalaiseen vappuun kuuluvat yliopistokaupungeissa opiskelijoiden lakittamat patsaat. Jyväskylässä se on Minna Canthin patsas. Tänä vuonna sää suosi vapunaattona ja satapäinen joukko iloisia nuoria oli koolla patsaan lakituksessa ja kuuntelemassa Puhkupillit-soittokunnan Abba-säveliä. (Katso lisää Minnan patsaasta kirjoituksestani "Kaksi selviytyjää: Minna ja Pauli" 14.3.19.) Kävin nappaamassa kuvan ja olin huomaavinani, että Minna hymyili ymmärtäväisesti nuorille. Ainakin yhden patsaan opiskelijat muistavat Jyväskylästä opintojensa jälkeen, minne heidän tiensä sitten viekin.





Sää askarruttaa aina ihmisiä, kun on tulossa jokin juhla, vappu, juhannus tai joulu. Tänä vuonna on luvassa vapusta alkaen yöpakkasia ja lumisadetta. Niinpä valitsin esittelyyn aiheeseen sopivan patsaan. Halla sijaitsee Kuokkalan kiertoliittymässä heti sillan jälkeen. Veistos on Multialla vuonna 1969 syntyneen Timo Hannusen suunnittelema. Hän on käynyt Limingan ja Kankaanpään taidekoulut ja löytänyt päämateriaalikseen graniitin. Hän asuu ja työskentelee Haapamäellä.

Timo Hannunen täyttää ensi kesäkuussa 50 vuotta. Taiteilijamatrikkelissa hän kertoo suunnittelevansa sen merkeissä Jyväskylän puistoihin isoa veistosnäyttelyä. Odotan sitä innolla. Huomaan itsestäni, että kun perehdyn tarkemmin taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa ja näkemyksiinsä, alan syvemmin arvostaa heidän työtään. Näin kävi tässäkin tapauksessa. 





Halla, Timo Hannunen, graniitti, 2002

Halla on Korpilahden mustaa graniittia. Taiteilija näkee teoksen pysähtyneenä, hallan hetkenä. Soikio kuvaa avaruuden läsnäoloa, ikuisuutta ja jatkuvuutta. Suorakaide puolestaan on maallisen elämän ja ihmisyyden kuvaus. Luonto on Hannuselle oleellinen osa elämää ja innoittaja.

Veistos on valmistunut vuonna 2002. Teos on tämän näköinen sillalta päin. Kuokkalan suunnasta katsottuna siinä on enemmän pintakäsittelyä.

Kuokkala oli vuoteen 1965 asti Jyväskylän maalaiskuntaa. Vuonna 1985 siellä pidettiin asuntomessut ja kaupunginosa alkoi kasvaa. Nykyään siellä lienee noin 16000 asukasta. Kuokkalan kaunis silta valmistui 1989.






Aika, Timo Hannunen, graniitti, 2004



Toinen Timo Hannusen teos Jyväskylässä löytyy Vaajakoskelta, Vaajakummun koulun pihalta. Se on nimeltään Aika. Se on graniittia, jalusta betonia, ja valmistunut vuonna 2004 kuten koulukin. 











Ensin näin siinä tukin uivan Vaajakoskesta alavirtaan. Kun mietin teoksen nimeä, Aika, ajatus siirtyi tuttuun kehotukseen: Carpe diem - tartu hetkeen. Ajan virta etenee, ei pidä vain ajelehtia mukana, vaan myös tarttua toimeen, kun aikaa vielä on. Esimerkkinä ilmastonmuutos - mitä voisimme itse kukin tehdä?



Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
kuvataiteilijamatrikkeli.fi
berardocollection.com


Kuvat ovat itse ottamiani.


Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:

1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'

3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.


Kommentit

  1. Kesti elokuuhun 2022, ennenkuin löytyi tieto tuon Lissabonissa bongaamani teoksen tekijästä. Olin käymässä Turussa Aboa Vetus & Ars Novassa ja sen portaikoissa oli saman tapainen teos ja tieto sen tekijästä. Kotona netistä varmistin asian ja tämä Kylpijät-teos on todella Niki de Saint Phallen, ranskalaisen naistaiteijan tekemä. Niki eli Catherine eli 1930-2002 ja ilmeisesti kuoli käyttämiensä myrkyllisten maaliaineiden aiheuttamaan sairauteen. Hänen teoksensa ovat juuri tällaisia värikkäästi maalattuja pulleita naisfiguureita. Tunnistettava tyyli.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti