Lähestyttäessä Jyväskylää Tampereen suunnasta autoilijaa kohtaa kaunis näkymä, joka ainakin minua säväyttää joka kerta: Jyväsjärvi, Mattilanniemi, Ylistönmäki, sillat, rannat, satama. Olisi mukava pysähtyä katselemaan maisemaa, mutta missään ei ole näköalatasannetta tai pysähdyspaikkaa. Siispä minulla ei ole siitä kuvaakaan.
Rantaväylää ajettaessa huomiota herättää sataman kohdalla Suuri kompassi, jonka tekijä on kuvataiteilija Markku Hakuri (s. 1946 Helsinki). Nimen takaa löytyy aikaansaapa mies. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri (HY 1971) ja taidemaalari Suomen kuvataideakatemista (1976). Hakuri on oman taiteellisen työnsä ohella toiminut opettajana sekä useissa ulkomaisissa yliopistoissa että Suomessa, mm. ympäristötaiteen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa. Taitelijuuden ja opettamisen lisäksi Markku Hakurin työkenttänä on ollut suunnitella ympäristötaideteoksia sekä oopperoiden ja teattereiden lavastuksia.
Jyväskylään toteutettu teos on tulos kaupungin järjestämästä taideteoskilpailusta Kuokkalan sillan valmistumisen kunniaksi (1989). Tämä veistos tuli toiseksi, mutta toteutettiin, koska se tuntui sopivan hyvin maisemaan veden ja maan välillä. Se näyttää ilmansuunnat ja muodoltaan muistuttaa antiikin temppeleitä ja näin ollen yhdistää ihmisen historian menneen ja nykyisyyden.
Hakurilla on lapsuusmuistoja Jyväskylästä: hänen isoisänsä on ollut veturinkuljettaja Jyväskylässä. Hän huomasikin teoksensa muistuttavan myös veturin kääntöpöytää, jotain on siis jäänyt hänen mieleensä noilta ajoilta. Tieto tällaisesta henkilökohtaisesta muistosta yhdistettynä teokseen avaa katsojallekin uuden "pehmeän" kerroksen sinänsä karun askeettiseen taidekokemukseen.
Patsaista kiinnostuneen Jyväskylän ohi kulkevan kannattaisi poiketa hetkeksi sataman liepeille pienelle happihyppelylle (parkkitilaa on). Hän voisi ensin kävellä Suurelle kompassille, sitten takaisin tullessa etsiä Heikki Häiväojan (menehtyi muutama päivä sitten) Auringonpalvojat (katso täältä).
Sitten kuvittelemani ohikulkija voisi vielä kävellä Kuokkalan sillan alta vievää Rantaraittia pienen matkan Kari Alosen tekemän Kajo-patsaan luokse Lutakonrantaan. Lutakko on kaupunginosa, jossa aiemmin toimi Schaumanin vaneritehdas (tehtiin siellä muutakin - hiljattain kuulin, että yhteen aikaan myös suksia). Sen siirrettyä toimintansa Säynätsalon tehtaan yhteyteen paikalle on rakennettu kerrostaloja. Rantaraitti kulkee siinä aivan Jyväsjärven rantaa ja on nykyään ilona kaikille ihmisille.
Kari Alosen vaiheista rakennusmesterista taiteilijaksi olen kertonut jo aiemmin (ks. täältä). Tässä Kajo-teoksessa yhtyvät hänen tavaramerkikseen muodostuneet materiaalit graniitti ja lasi sekä valo, joka kajastaa laseista. Kuva on otettu jäältä järveltäpäin ja näin nähden se kuvastaa elämän herkkää tasapainoa, kestääkö vai kaatuako, pitääkö kiinni vai lannistuako. Toisenlainen on näkymä Rantaraitin puolelta: teoksen edessä on muutama graniittikuutio, "jakkara", tuumaustaukoa varten.
Alosen pienempiä teoksia on ollut esillä mm. vankiloissa. Kari Alonen havaitsi, että niinkin ankeissa oloissa löytyy toivoa, valoa. Suosittelen käymään Alosten taidepuistossa Pykälistössä Laukaantien varrella, se on elämys.
Kun matkailijani on käynyt katsomassa nämä kolme teosta, hän voisi mennä satamakioskiin kahville tai jäätelölle ja nauttia ne katsellen kaunista järvimaisemaa ja laivoja sekä kuunnella paikallisten porinoita. Jopa olisi virkeä jatkamaan matkaa vaikka Lappiin asti.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
Kommentit ovat tervetulleita.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
 |
| Suuri kompassi, Markku Hakuri, 1991, betoni |
Rantaväylää ajettaessa huomiota herättää sataman kohdalla Suuri kompassi, jonka tekijä on kuvataiteilija Markku Hakuri (s. 1946 Helsinki). Nimen takaa löytyy aikaansaapa mies. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri (HY 1971) ja taidemaalari Suomen kuvataideakatemista (1976). Hakuri on oman taiteellisen työnsä ohella toiminut opettajana sekä useissa ulkomaisissa yliopistoissa että Suomessa, mm. ympäristötaiteen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa. Taitelijuuden ja opettamisen lisäksi Markku Hakurin työkenttänä on ollut suunnitella ympäristötaideteoksia sekä oopperoiden ja teattereiden lavastuksia.
Jyväskylään toteutettu teos on tulos kaupungin järjestämästä taideteoskilpailusta Kuokkalan sillan valmistumisen kunniaksi (1989). Tämä veistos tuli toiseksi, mutta toteutettiin, koska se tuntui sopivan hyvin maisemaan veden ja maan välillä. Se näyttää ilmansuunnat ja muodoltaan muistuttaa antiikin temppeleitä ja näin ollen yhdistää ihmisen historian menneen ja nykyisyyden.
Hakurilla on lapsuusmuistoja Jyväskylästä: hänen isoisänsä on ollut veturinkuljettaja Jyväskylässä. Hän huomasikin teoksensa muistuttavan myös veturin kääntöpöytää, jotain on siis jäänyt hänen mieleensä noilta ajoilta. Tieto tällaisesta henkilökohtaisesta muistosta yhdistettynä teokseen avaa katsojallekin uuden "pehmeän" kerroksen sinänsä karun askeettiseen taidekokemukseen.
 |
| Kajo, Kari Alonen, 2002, graniitti ja lasi |
Sitten kuvittelemani ohikulkija voisi vielä kävellä Kuokkalan sillan alta vievää Rantaraittia pienen matkan Kari Alosen tekemän Kajo-patsaan luokse Lutakonrantaan. Lutakko on kaupunginosa, jossa aiemmin toimi Schaumanin vaneritehdas (tehtiin siellä muutakin - hiljattain kuulin, että yhteen aikaan myös suksia). Sen siirrettyä toimintansa Säynätsalon tehtaan yhteyteen paikalle on rakennettu kerrostaloja. Rantaraitti kulkee siinä aivan Jyväsjärven rantaa ja on nykyään ilona kaikille ihmisille.
Kari Alosen vaiheista rakennusmesterista taiteilijaksi olen kertonut jo aiemmin (ks. täältä). Tässä Kajo-teoksessa yhtyvät hänen tavaramerkikseen muodostuneet materiaalit graniitti ja lasi sekä valo, joka kajastaa laseista. Kuva on otettu jäältä järveltäpäin ja näin nähden se kuvastaa elämän herkkää tasapainoa, kestääkö vai kaatuako, pitääkö kiinni vai lannistuako. Toisenlainen on näkymä Rantaraitin puolelta: teoksen edessä on muutama graniittikuutio, "jakkara", tuumaustaukoa varten.
Alosen pienempiä teoksia on ollut esillä mm. vankiloissa. Kari Alonen havaitsi, että niinkin ankeissa oloissa löytyy toivoa, valoa. Suosittelen käymään Alosten taidepuistossa Pykälistössä Laukaantien varrella, se on elämys.
Kun matkailijani on käynyt katsomassa nämä kolme teosta, hän voisi mennä satamakioskiin kahville tai jäätelölle ja nauttia ne katsellen kaunista järvimaisemaa ja laivoja sekä kuunnella paikallisten porinoita. Jopa olisi virkeä jatkamaan matkaa vaikka Lappiin asti.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
wikipedia.org
Jyväskylän julkiset taideteokset
Kommentit ovat tervetulleita.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin.
Kommentit
Lähetä kommentti