Talvisodan muistoksi

Talvisotaan lähteneiden muistomerkki
Alavus

Talvisodan syttymisestä tulee 30.11.2019 tasan 80 vuotta . Jo lokakuun puolivälissä 1939 myös Pohjanmaan miehet lähtivät kohti itärajaa, isäni heidän joukossaan.

Talvisotaan lähteneille on pystytetty muistokivi Alavuden kirkonkylän koulun pihalle. Tällaisia kivipaasia on monella muullakin paikkakunnalla, Tuurissa sellainen on asemanseudulla. Luonnonkiveen kiinnitettyyn laattaan on kaiverrettu "Tältä paikalta alavutelaiset lähtivät talvisotaan syksyllä 1939.".

Kouluaikanani en ymmärtänyt, miksi tuo kivi oli pystytetty. Nyt tiedän, voin kuvitella kaiken pelon ja järkytyksen ja osaan arvostaa kansamme uhrauksia niin taistelutantereilla kuin kotirintamallakin aivan eri tavalla. 

Sotaan lähtö, Kalervo Kallio, 1953
Peräseinäjoki

Sodan vaiheet ovat antaneet aiheen moniin muistomerkkeihin. Niitä löytyy erityisesti kirkkojen, hautausmaiden ja sankarihautausmaiden yhteydestä. Koskettava on viereisessä kuvassa oleva tilanne, jossa isä lähtee sotaan ja perhe jää odottamaan, tuleeko hän takaisin elävänä.

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema sankaripatsas "Sotaan lähtö" on Peräseinäjoen sankarihautausmaalla kirkon lähellä. Talvisodan viimeinen viikko oli raskas peräseinäjokelaisille. Vuosalmen taisteluissa kaatui tuolloin viitisenkymmentä tämän pienen kunnan miestä. Kaiken kaikkiaan Peräseinäjoen sankarihautausmaalle, joka on Kallion suunnittelema sekin, on haudattu 213 sankarivainajaa.

Summan taistelun muistomerkki,
Aimo Tukiainen, 1965
Hämeenlinna

Myös monet merkittävät taistelut ovat saaneet oman muistomerkkinsä. Esimerkkinä Summan taistelun muistomerkki Hämeenlinnasta.


Tämän teoksen suunnittelija on Aimo Tukiainen, eturivin kuvanveistäjiä Suomessa aikoinaan. Hän syntyi 1917 Orivedellä ja kuoli 1996 Helsingissä. Ennen taiteilijuutta hän kävi Viipurin ammattikoulua metallityön linjalla. Taideopinnot hän suoritti Viipurissa ja  Helsingissä.

Tunnetuin Tukiaisen töistä lienee marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä. Sankaripatsaita hän on suunnitellut useita. 

Purnun taidekeskus Orivedellä on hänen perustamansa. Siellä aloitettiin kesänäyttelyt vuonna 1967, ensimmäisenä Suomessa. Sen jälkeen niitä on syntynyt eri puolille maata elävöittämään kesämatkailua.

Taipaleen taistelujen muistomerkki, 1940
Jyväskylä

Taipaleen taistelun muistomerkki Keski-Suomen sotilaille  on Jyväskylän kaupunginkirkon lähellä Paraatiaukiolla. Se on paljastettu jo vuonna 1940, itsenäisyyspäivänä. Suunnittelijat ja tekijät ovat Matti Hämäläinen ja Evert Porila. Taipaleella saatiin joulukuun 1939 taisteluissa kolme suurta torjuntavoittoa.

Matti Hämäläinen oli Jyväskylän kaupunginarkkitehti. Evert Porila (1887-1941) suunnitteli ja valoi muistomerkin laatat. Hän oli saanut taidekoulutusta Emil Wikströmiltä ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Berliinissä. Hän on veistänyt useita sankaripatsaita ja Mannerheimin patsaan Tampereelle.

Taipaleen taistelun muistomerkki,
Karttalaatta patsaassa, Evert Porila

Taipaleen muistomerkki on kuution muotoinen noin 2x2x2 -metrinen gratiittikivi pronssilaatoin. Kivityön teki paikallinen Mustakivi Graniitti. Laatat tulivat viime hetkellä ennen paljastustilaisuutta junalla Tampereelta.  Paljastustilaisuudessa oli läsnä 1900 Taipaleella ja Suvannossa taistellutta suomalaista. Ohimarssin otti vastaan kenraali Heinrichs.

Patsaan yhdellä sivulla on kartta Taipaleen taistelupaikoista. Valokuva on otettu juuri tänään, 30.11.2019. Vähän heikosti tekstit erottuvat, mutta voitte käydä paikalla katsomassa tarkemmin. Ylimpänä patsaassa on pronssinen Vapauden risti.











Raatteentien taistelu on legendaarinen. Monumentaalinen on myös sen muistomerkki: jokaiselle siellä kaatuneelle on oma kivensä, siis sekä omille että vihollisille. Minulla on jossain ottamani kuva siitä, mutta tänään en sitä vielä löytänyt. Lisään, kun löydän.

Pirstotut puut, Maija Martiskainen, 1975
Taipaleen-Vuosalmen taistelun muistomerkki
Seinäjoki

Lopuksi kuva Seinäjoelta. Paitsi että se kuvaa  taistelun jälkeistä metsää, missä puut ovat katkenneet, se kuvaa myös patsasbongarin arkea. Marraskuun pimeys ehti peittää maiseman ennenkuin ehdin paikalle. Jälkikäteen olen lisännyt kuvaan valoisuutta, mutta epätarkaksi se jäi. Kuvittelen, että pimeydessä isämmekin sodassa vaelsivat Karjalan mailla. Silloin maassa tosin oli lunta ja pakkanen paukkui. Onneksi Suomen miehet olivat valmistautuneet näihin olosuhteisiin. Oli hiihtotaitoa ja suksiteollisuuttakin oli syntynyt. Jyväskylässäkin oli monta suksitehdasta, jotka varustivat armeijaa. Oma lukunsa ovat tietenkin Valtion kivääritehdas ja Valtion tykkitehdas.


Veistoksen jalustassa on teksti: "Taipaleen ja Vuosalmen raivoisissa taisteluissa 1939-40 torjuivat Etelä-Pohjanmaan miehet osaltaan vihollisen ankarat hyökkäykset raskain menetyksin. Hinta oli kallis, mutta uhrin ansiosta isänmaa on vapaa. Pystyttivät aseveljet."

Kuvanveistäjä Maija Martiskaisesta ei löydy netissä tietoja.









Kuvat ovat itse ottamiani.


Lähteet:
wikipedia.org
hotarju.kuvat.fi
yle.fi
Jyväskylän julkiset taideteokset