Katseet taivaalle

Jyväskylän ylpeys - yksi niistä - on Ilmavoimat Tikkakoskella. Monta kertaa vuodessa saamme nauttia upeista lentonäytöksistä ja Ilmavoimien soittokunnan esityksistä.

Viime sotien aikaan Luonetjärven lentotukikohta oli tärkeä osa ilmapuolustustamme, kun lentokenttiä ei maassamme vielä ollut monta. Tikkakoskelle kenttä oli valmistunut 1930-luvulla puolustusvoimien käyttöön. Mielenkiintoista on, että paikkaa lentokenttää varten  etsittäessä myös Kuokkala ja Seppälänkangas olivat vaihtoehtoina. Viisasta oli sijoittaa se kauemmaksi kasvavasta kaupungista. Siviililiikenne käynnistyi 1950-luvulla, kun kenttää laajennettiin.

Sodassa menehtyneille lentäjille on pystytetty muistomerkki Tikkakosken varuskunnan päävartion kohdalle Rykmentintielle. Sen suunnittelija on arkkitehti Jorma Paatola ja toteuttaja kuvanveistäjä Pauli Koskinen. Teos on aikaansaatu vapaaehtoisin voimin ja sen omistaa Ilmavoimien Esikunta.

Lentäjien muistomerkki, Lentorykmentti 4:n kaatuneille, Pauli Koskinen, Jorma Paatola, 1951

Muistomerkki koostuu muurista, jossa on kaatuneiden nimet, jalustasta ja sen päällä olevasta pronssisesta lentäjästä nousemassa maasta suojaten silmiään kirkkaalta valolta. Teos on kuvanveistäjä Pauli Koskisen tunnetuimpia töitä. Hänhän oli itse sotainvalidi ja hänen elämästään olen kirjoittanut jo maaliskuussa. 

Tikkakoski oli kylä Jyväskylän maalaiskunnassa ja kuntaliitoksen jälkeen se on Jyväskylän yksi kaupunginosa. Se on saanut kuuluisuutta myös nimeään kantavan tehtaan, Tikkakoski Oy:n, tuotteiden kautta. Vuosina 1931-1953 siellä valmistettiin mm. Suomi-konepistooleita, joiden suunnittelija oli Aimo J. Lahti. Sodan jälkeen tuotantoon tulivat Tikkakoski-ompelukoneet. Muistan vielä mainoslauseen "Tikka tikkaa tarkasti!" 


Toinen lentäjiin liittyvä muistomerkki löytyy Korpilahdelta. Talvisodan brittilentäjien muistomerkki on sijoitettu Tähtiniemen kartanon sisääntuloväylälle.

Muiden maiden ohella myös Britanniasta (ml. Irlanti ja Kansainyhteisö) tuli vapaaehtoisia auttamaan Suomea talvi- ja jatkosodassa. Talvisodan aikana ja se jälkeen brittejä tuli kaikkiaan 227 miestä ja heitä koulutettiin Lapualle perustetussa "Osasto Sisussa". Jatkokoulutusta oli Savonlinnassa. Osa heistä lähti pois, kun talvisota päättyi, mutta 138 miestä jäi koulutettaviksi ja heidät majoitettiin ensin Jyväskylään ja sitten Korpilahdelle Tähtiniemeen. Siellä he viipyivät vuoden 1941 kesäkuulle, mutta eivät osallistuneet taisteluihin. Jatkosodan alkaessa heidät siirrettiin Tornion kautta Ruotsiin.

Talvisodan brittilentäjien muistomerkki, Korpilahti 2015

Tämän muistomerkin hankkimisen pani alulle Korpilahden Reserviupseerit ry ja siihen osallistuivat myös Finn-Guild, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto ja Ilmasotakoulun Kilta ry sekä useat yhteistyökumppanit. Se paljastettiin vuonna 2015. Tekijästä ei ole mainintaa löytämissäni lähteissä.

Myös Korpilahti on nyttemmin liitetty Jyväskylän kaupunkiin.





Tikkakoskelta on mainittava vielä kertakaikkisen upea Suomen Ilmavoimamuseo. Älkää ajako ohi, vaan poiketkaa katsomassa Suomen ilmailun ja sotien historiaa. (ilmavoimamuseo.fi)

Museokone Suomen Ilmavoimamuseossa

Kuvat olen itse ottanut.

Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
wikipedia.org
sotaveteraani.fi