Gummerus on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ja edelleen toimiva yleiskustantamo. Yrityksen perusti vuonna 1872 Jyväskylässä lyseon ruotsin ja suomen lehtori Kaarle Jaakko Gummerus yhdessä (tulevan) vaimonsa Gustavan kanssa. Se toimi Jyväskylässä vuoteen 1985 asti, jolloin sen pääkonttori siirtyi Helsinkiin. Painotalo Seppälässä Jyväskylässä sulki ovensa vuonna 2010.
Vuosi sitten kirjoitin postauksen otsikolla Tervetuloa 2020 ja lainasin siihen lapsuudestani äitini mietteen hänen riisuessaan kuusenkoristeita: "Mitähän tiedetään, kun seuraavan kerran kuusta koristellaan?" Eipä kukaan osannut arvata, millainen vuodesta 2020 oli tuleva. Iloisen 20-luvun alun sijasta saimme kaikkien aikojen kiivaimmin leviävän pandemian, joka lopetti matkustelut, kulttuuriesitykset, tapaamiset ja eristi ihmiset toisistaan. Nyt voi sanoa: Tervemenoa 2020, tervetuloa 2021! Rokotusten ja muiden toimenpiteiden ansiosta voinemme odottaa parempaa loppuvuotta ainakin.
"Ei kukaan ihminen oikeasti näe hamaan tulevaan asti koska tämän mitä nyt on ja tulevan välissä on niin kuin silmien ja taivaan välissä melkein aina liikaa likaista ilmaa, kaikkea värisevää ja heiluvaa taivaan vedetöntä sadetta ja sumua ja karvaa."
Edellä oleva lainaus on Olli Jalosen Finlandia-palkitusta kirjasta Taivaanpallo, sen päähenkilön Anguksen mietiskelyä 1600-luvun lopulta. Kirja on mukaansatempaava, riipaisee lukea ihmisten eriarvoisuudesta ja vallan väärinkäytöstä. Toisaalta on ilo lukea, miten joku auttaa mahdollisuuksiensa mukaan kanssaihmistään. Tässäkin teoksessa korostuu lukutaidon merkitys vaihtoehtojen luojana ihmisen elämänkaarelle.
Joillakin kirjailijoilla on näkemisen kykyä ja taitoa ilmaista se sanoin, mutta mikä maailmankaikkeudessa toteutuu, on 'suuremmissa käsissä', mikä minulle tarkoittaa Isää Luojaamme. Vuosien päästä voimme ehkä ymmärtää meitä kohdanneiden tapahtumien tarkoituksen.
Kiitos kirjailijat, kääntäjät ja kustantajat! Tässä vuonna 2020 lukemieni kirjojen parhaimmistoa lukemisjärjestyksessä:
- Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää (Gummerus)
- Eero Huovinen: Äitiä ikävä (WSOY)
- Mia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava)
- Svetlana Aleksijevits: Tsernobylista nousee rukous (Tammi)
- Alice Zeniter: Unohtamisen taito (Otava)
- Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)
Vuoden kohokohtina olen tähdellä merkinnyt elokuvan Nuoren naisen muotokuva, Jyväskylän oopperan esityksen La Boheme sekä Eurooppa4:n esityksen Harmony Sisters. Peruutettuihin tapahtumiin kuuluivat Ilmajoen ja Savonlinnan musiikkijuhlat.
Uusia valloituksia sain kesällä kootuksi viisi: Liesjärven, Torronsuon, Puurijärvi-Isosuon, Patvinsuon ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Suon lämpöisen kostean mikroilmaston tunnen vieläkin ihollani ja silmissäni häilyvät maaston monet värit ja ympärillä parveilevat sinisiivet.
Pakkaspilvet harhailevat,
taivas jäätyy.
Lumi kinostuu,
joen aallot hyytyvät.
Vuorijono jähmettyy jadejärkäleiksi,
puutarhassa värisevät kivettyneet oksat.
(Pertti Niemisen suomentamia kiinalaisia kansanlauluja 300-400-luvuilta, kokoelma Silkkihiukset, kustantaja Otava)
Kuvat ovat itse ottamiani.
Lähde: Wikipedia
Kommentit ovat tervetulleita.
Tee näin kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
Kommentit
Lähetä kommentti