 |
| Carl Christian Rosenbröijer (1762-1832), Kauko Räsänen, 1962 |
Sukuni Böijer on Lyypekistä Viipurin kautta tänne kulkeutunut. Rosen-alkuosa liitettiin nimeen aateloinnin jälkeen.
No, enhän minä pelkästään maanviljelystä saanut tarpeeksi tekemistä. Perustin Bengt Steniuksen kanssa sahan Haapakoskelle - sen paikan te tunnette nykyään Vaajakosken nimellä.
Olin myös edustajana Laukaan pitäjänkokouksessa. Siellä ehdotin vuonna 1823 kaupungin perustamista Jyväsjärven rannalle. Ehdotus johti toimenpiteisiin - aikaahan siihen kului - mutta kiitos hyvien suhteitteni maaherraan ja kenraalikuvernööriin asia eteni vähän kerrallaan ja kun Taavettilan ja Mattilan isännät lopulta suostuivat maakauppoihin, Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837. Itse C L Engel laati sen ruutukaavan. Tästä saavutuksesta ne tämän patsaan minulle pystyttivät. Olivathan sitä kaupunkiasiaa muutkin jo pohtineet ennen minua. Mutta tässä minä nyt katselen Kirkkopuiston siimeksestä tuota Kunnallistaloa, jota kaupungintaloksi kutsutte. Hieno on pytinki ja kovasti on tämä kaupunkikin kasvanut ja kaunistunut.
Aikanaan olin tarkkana, ettei mailleni tullut ulkopuolisia. Mutta niin on maailma muuttunut, että nyt saatte käydä siellä Jääskelässä milloin vain luontopolkua kiertämässä tai kokouksia pitämässä. Uddegårdiin, siis Jääskelään, minä hautakammionikin rakennutin. Kyllä sielläkin on uteiliaita käynyt paikkaa katsomassa.
⇉⇉⇉⇉⇉
 |
| James Salvesen (1855-1926). Pauli Koskinen. 1984 musta graniittikivi ja pronssinen laatta |
- Hauska tutustua! Sinähän sen sahan perustit ja minä James Edward Ross Salvesen tulin Skotlannista sitä johtamaan 1875, kun sen omistajana oli vuodesta 1871 Finland Wood Co, jossa setäni oli osakkaana. Norjasta sukumme on kotoisin ja monenlaista liiketoimintaa harjoitimme siellä ja Skotlannissa. Olin vasta 21-vuotias tullessani, mutta innostuin kovasti siitä työstä. Veljeni kanssa perustin oman yhtiön, T. & J. Salvesen, jonka toimialana oli aluksi laivanselvitys- ja puutavaranvälitys. Sittemmin laajennimme sahateollisuuteen ostamalla Haapakosken (=Vaajakoski) sahan ja sahoja Keski-Pohjanmaalla ja Saimaan alueella. Ostimme maa- ja metsätiloja niin että meillä oli metsää enimmillään 71640 hehtaaria. Oi, ne olivat hyviä aikoja. Tehtaan lähelle perustin koulun ja kirjaston. Kaikkia aikaansaannoksiani en viitsi kertoakaan. Patruunaksihan ne minua nimittivät. Aatelinen en siis ole, vaikka kirjurini niin otsikoikin juttunsa.
Avioiduin Eva Bertramin kanssa ja saimme 10 lasta, joista neljä nuorena kuollutta on haudattu Jyväskylän vanhalle hautausmaalle. Ajat muuttuivat, tuli ensimmäinen maailmansota ja päätimme myydä kaiken Suomessa ja muutimme ensin Norjaan ja sitten Skotlantiin. Haapakosken toisen sahan, rakennukset ja maat (512 ha) myimme SOK:lle, joka sitten rakensikin sinne 10 tehdasta ja kunnosti rakennuskantaa. Se onkin sitten aivan oma tarinansa.
Muistopatsaan ovat laittaneet minulle Salveseninaukiolle Naissaareen, jossa sahani aikanaan jylisi. Kartanoani ei enää ole, se sijaitsi virran toisella puolella - siinä seisoo nyt Haupitsi, vaajakoskelaisten veteraanien muistomerkki.
Onhan minun mukaani nimetty tiekin, Salvesenintie. Se on Jyskässä, Väinölässä. Ihmettelet ehkä, miksi se on siellä. Kerronpa vielä senkin. Poismuuttoa suunnitellessani päätin perustaa Äijälän maaosuuskunnan v. 1915 turvatakseni vanhojen hyvien työntekijöideni toimeentulon. Lahjoitin osuuskunnalle maata, koko Jyskän alueen, johon he saivat rakentaa mökkinsä. Kun osuuskunta lakkasi 1940, alueelta oli myyty 118 tonttia ja asukkaita oli noin tuhat. Tällaisia maaosuuskuntia Suomessa ei muita ole ollutkaan.
⇒⇒⇒⇒⇒
 |
| Wilhelm Schauman (1857-1911), Kalervo Kallio |
- No niin, hyvät herrat. Antakaahan jo minullekin puheenvuoro. Olen kärsivällisesti kuunnellut muisteloitanne. Aatelisia minäkin olen. Nimeni on Wilhelm Schauman. Isäni oli Pietarsaaren apteekkari. Valmistuttuani insinööriksi 1879 työskentelin Pietarissa. Avioiduin Wilhelmina Roosin kanssa. Palasimme Pietarsaareen ja perustin - sikuritehtaan. Se menestyikin mainiosti. Sikuria käytettiin kahvin joukossa. Tehdas on nyt museona ja voitte käydä tutustumassa siihen.
Toimin myös Strengbergin tupakkatehtaan johtajana. Aloin sitten 1890-luvulla laajentaa toimintaani uusille aloille. Sokeritehtaan perustin Pietarsaareen 1900 ja Suomen ensimmäisen vaneritehtaan Jyväskylään 1910. Valitettavasti en nähnyt sitä toiminnassa, sillä noutaja tuli minulle liikematkalla Berliinissä 1911. Oy Wilh. Schauman jatkoi siitä ja toimi Lutakossa Jyväsjärven rannalla vuoteen 1995, jolloin sen yhdistettiin Säynätsalon tehtaaseen.
Näiden aikojen muistoksi täällä Lutakossa menee Schaumanin puistotie. Vanhojen tehdasrakennusten tilalle on rakentunut melkoinen pienoiskaupunki tornitaloineen. Ja on hienoa, että tuo Jyväsjärven ranta on avoinna kaikkien kävellä. Samalla voi nauttia maisemasta ja mielenkiintoisista taideteoksista ja jopa pulahtaa uimaan, jos siltä tuntuu.
Vuonna 1959 pystyttivät minulle tämän patsaan hyvälle paikalle, tuon vanhan pääkonttorin edustalle. Tekijäksi valikoitui presidentti Kallion poika, kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Ylpeänä tässä katselen ympärilläni hyöriviä ihmisiä. Näin insinöörinä olen utelias näkemään myös kaiken maailman uutuuksia, joita esitellään Paviljongin messuilla. Aukiolla liikkuu myös paljon nuoria isänmaan toivoja, IT-alan ja muihin 2000-luvun ammatteihin valmistuvia. Innolla odotan, millaisiin saavutuksiin he yltävät.
- Eiköhän, pojat, kohoteta eläköön-huuto Suomelle ja sen nuorisolle!
Kaikki kolme: - "Eläköön, eläköön, eläköön!"
↣↣↣↣↣↣↣↣↣↣↣
Patsaat ja niiden tekijät:
1. Rosenbröijer: espoolainen kuvanveistäjä Kauko Räsänen, s. 1926 Suistamolla, Suomen taideakatemian koulu 1946, Pro Finlandia -mitali 1963; patsaan lahjoitti kaupungin 125-vuotisjuhlissa 1962 konsuli Rosenbröijer; nykyisellä paikalla vuodesta 2013.
2. Salvesen: jyväskyläläissyntyinen kuvanveistäjä Pauli Koskinen, (1921-2003), ks. lisää. Pro Finlandia -mitali 1971. Patsashankkeen aloitteentekijä Lions-klubi, rahoitus kansalaiskeräyksellä.
3. Schauman: kuvanveistäjä Kalervo Kallio, s. 1909 Nivala, k. 1969 Helsinki, tehnyt mm. Mikkelissä olevan Mannerheim-patsaan ja Raivaajat-patsaan Kuopioon.
Kuvat olen itse ottanut.
Lähteet:
Jyväskylän julkiset taideteokset
Antti Kolu: Kylä virran rannalla
Antti Kolu: Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet
Per Schybergson: Juuret metsässä Schauman 1883-1983 I
Päiviö Tommila: Jyväskylän kaupungin historia I osa
wikipedia.org
Kommentit ovat tervetulleita. Julkaisen ja vastaan, ellet erikseen sitä kiellä.
Toimi näin, kun haluat lähettää kommentin:
1. klikkaa ensin "Lisää kommenttisi" ja kun näkyviin tulee "google-tili", klikkaa sitä ja näkyviin tulee kolme vaihtoehtoa
2. valitse vaihtoehdoista google-tili, jos sinulla on esim. gmail-sähköposti ja keksi nimimerkki (sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin kommentissa)
tai valitse URL-osoite, jos sinulla esim. blogspot.com -blogi itselläsi, jolloin lähettäjäksi tulee bloginimesi
tai valitse nimetön, jolloin kommentti tulee anonyyminä, kirjoita tekstisi ja lopuksi klikkaa 'julkaise'
3. kommentit tulevat ensin sähköpostiini, luen ne ja hyväksyn julkaistavaksi, ellet kiellä viestissäsi julkaisemista, ja sitten vastaan niihin
Kommentit
Lähetä kommentti